Hankkijan historian merkkipaaluja

Hankkijalle on kautta sen 120 vuotisen historian ajan ollut tyypillistä ennakkoluuloton ja rohkea toiminta suomalaisen maaseudun hyväksi. Hankkija on aina ollut myös konstailematon ja laadukas kauppapaikka myös kaupunkilaisille

1905

Vuosisadan vaihteessa elettiin aikoja, jolloin osuustoiminta rantautui Suomeen ja se havaittiin tehokkaaksi ja asiakaslähtöiseksi tavaksi palvelujen ja tuotteiden hankkimiseksi. Vuonna 1905 Keskusosuusliike Hankkija perustettiin maanviljelijöiden omistamien osuuskuntien hankintayhtiöksi. Hankkijan pääkonttori perustettiin Helsingin Kruunuhakaan Nikolain­katu 13:een, joka muuttui Suomen itsenäistyttyä Snellmanin­kaduksi. Varsin pian osuuskaupoista muodostui Hankkijan pääasiallinen myyntikanava. Osuuskaupat tilasivat kuluttajatavarat SOK:ltä ja maataloustarvikkeet Hankkijalta.

1906

Toiminta lähti pian käyntiin ja 1906 Kuopion maatalousnäyttelyssä oli jo Hankkijalla osasto, jossa oli täydellinen toimiva mallimeijeri koneistoineen. Tästä alkoi Hankkijan liiketoiminta meijeri-, kylmälaite- ja LVI-laitteiden myyjänä ja asentajana.

1907

Seuraavaksi perustettiin sivukonttoreita tukemaan osuuskauppojen myyntitoimintaa. Ensimmäiset konttorit perustettiin Viipuriin 1907, Kuopioon 1908, Turkuun 1909 ja Tampereelle 1911.

1910

Sata vuotta sitten siemenkauppa oli epäluotettavaa ja Hankkijan tehtäväksi annettiin laittaa Suomen viljasiemenkauppa kuntoon. 1910 Hankkija perusti siementarkastamon. Se otti tunnuslauseekseen: Valittu - Tarkastettu - Taattu. Näistä kolmesta sanasta juontaa Hankkijan alkuaikojen liikemerkin kolme hakasta. Kun lainsäädäntö kehittyi, niin tarkastustehtävää ryhtyi hoitamaan Valtion siementarkastuslaitos. Tätä tehtävää hoitaa nykyään Ruokavirasto. Siemenen alkuperä saatiin taattua, kun 1911 aloitettiin siemensopimustuotanto. Lajikkeista saatiin puhtaita, kun kantasiemenen lisäysviljely aloitettiin omalla koeasemalla. Kantasiemenet lähetettiin sitten siemensopimustuottajille lisäysviljeyyn.

1913

Koeasemilla päästiin testaamaan luotettavasti eri lajikkeiden ominaisuuksia ja pian toiminta laajeni kasvinjalostukseen. Jalostustoiminta alkoi Hattulan koeasemalla 1913. Pian se siirtyi Vantaalle nykyiseen Tammistoon, silloiseen Rosendahlin kartanoon ja sieltä edelleen Tuusulaan Anttilan koetilalle. Toimintansa aikana laitos jalosti yli 100 uutta viljelyskasvi-lajiketta ja parhaimmillaan noin 40 % Suomen pelloista kylvettiin Hankkijan lajikkeilla. Esimerkiksi 1975 Hankkijan kasvinjalostus jalosti Tuusulassa Anttilan koetilalla perunalajikkeen Hankkijan Timon, joka on edelleen Suomen myydyin varhaisperuna. Nykyään Hankkijan kaupallista kasvinjalostustyötä jatkaa Suomessa Boreal Kasvinjalostus Oy, jonka osakas Hankkija edelleen on.

1913

Vuosisadan alussa maaseudun väki halusi päästä sähkön, tämän käytännöllisen uuden keksinnön, hyödyntäjiksi. Hankkija ryhtyi hoitamaan asiaa. Ensimmäinen sähkölaitos rakennettiin Jyllinkoskelle Kurikkaan 1912 ja se aloitti sähköntuotannon 1913. Yhteensä Hankkija rakensi yli 200 vesivoimalaitosta ja veti lukemattomia sähkölinjoja Suomen maaseudulle. Kun sähkö oli käytettävissä, niin seuraavaksi Hankkija rakensi maaseudulle 530 vehnämyllyä ja 300 sahaa. Hankkija oli 1950 – 70 luvuilla Suomen suurin sähköurakoitsija.

1916

Halkokauppa käynnistyi 1916 sitä varten perustettiin oma laivasto 1917. Siihen kuului parhaimmillaan parikymmentä laivaa ja lotjaa. Alun perin tavoitteena oli laajentua myös Pietarin markkinoille, mutta ne kariutuivat 1917 Venäjän vallankumoukseen. 1920-luvulla Halkoja tarvittiin energiapulasta kärsivässä maassa ja Hankkija oli kova pelaaja Viipurin halkokaupassa. Nykyisin Hankkija on merkittävä puupelletti- ja polttoöljykauppias.

1917

Maaseudun koneellistuminen alkoi ja Suomen ensimmäinen traktori, amerikkalainen Allwork, tuotiin maahan Hankkijan toimesta 1917. Saatavuudessa oli ongelmia ja Hankkija lähti mukaan kehittämään kotimaista valmistusta. Näin syntyi ensimmäinen suomalainen traktori - Kullervo-moottorivetäjä. Aika pian päätettiin kuitenkin keskittyä hyviin tuontiedustuksiin. Hankkija on myynyt sittemmin mm. Zetoria, Valmetia, Massey-Fergusonia, John Deereä ja Claasia.

1918

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen tuontitavaroiden saannissa oli ongelmia ja siksi Hankkija perusti omat ostokonttorit Berliiniin ja New Yorkiin tehostamaan tuontitavaroiden hankintaa. Toimistot suljettiin muutaman vuoden kuluttua, kun tavaravirrat alkoivat taas kulkea normaalisti.

1919

Hankkijan pääkonttori siirtyi omaan Salomonkatu 1 kiinteistöön 1919. Helsingin katukuvaan muodostui maamerkki ja käsite ”Hankkijan Talo”. Tässä toimittiin vuoteen 1976 saakka, jolloin pääkonttori siirtyi uuteen Oulunkylään rakennettuun toimintakeskukseen. Kiinteistö myytiin Altialle ja nykyisin siinä toimii mm. Suomen suurin Alko. Hankkijan pääkonttori sijaitsee nykyisin Hyvinkäällä.

1920

1920-luvulla Suomen maanviljelyskoneteollisuus oli vielä alkutekijöissään ja Hankkija päätti panostaa toimialaan. Hankkijan maatalouskonetehdas eli MKT -tehdas Oy aloitti toimintansa Malmilla 1920. Se valmisti aluksi maanmuokkauskoneita. Tehtaan tunnetuin tuote oli kuitenkin ESA -puimakoneet, joita valmistettiin yli 20 vuoden ajan.

1950-luvulta lähtien MKT -tehtaat keskittyi meijeri- ja elintarviketeollisuuden koneiden ja laitteiden valmistukseen. Suurin osa Suomen meijereistä onkin Hankkijan koneellistamia. Juustonvalmistuskoneita -ja laitteita vietiin yli 20 maahan. Myös maatiloilla maidon käsittelyyn tarvittavat tankit ja jäähdytyslaitteet sekä maidon keräilyn tankkiautot olivat tehtaan tärkeitä tuotteita.

1920

Hankkija rakensi ensimmäinen siemenkeskuksensa Tampereelle Hatanpäähän 1920. Nykyaikaisessa siemenkeskuksessa kunnostettiin, pakattiin ja varastoitiin Hankkijan Siemensopimustuottajien tuottamat siemenet. Tänään Hankkijan siemenkeskus on Alastarossa, josta toimitetaan kaikki Hankkijan myymät peltokasvien siemenet. Siemensopimustuottajia on nykyään 300 ja viljelypinta-alaa on 10 000 ha.

1926

Kotieläintuotannon rajoittavana tekijänä oli usein energia- tai valkuaisköyhä rehu. Hankkijan rehuteollisuus alkoi 1926, kun Malmille perustettiin rehusekoittamo. Tämän jälkeen rehutehtaita rakennettiin 1951 Kolppiin, 1955 Korialle, 1959 Turkuun ja 1977 Seinäjoelle. Hankkija on panostanut alusta alkaen ruokinnan tutkimustoimintaan. Ensimmäinen oma koekanala valmistui 1959 Anttilan koetilalle. Hankkija on edelleen Suomen johtava eläinten rehujen valmistaja ja tehtaat sijaitsevat Seinäjoella, Turussa ja Kotkassa.

1930

1930-luvun lopulla ohran hinta oli alhainen ja laatu oli epätasaista, kun ohra hankittiin osuuskauppojen kautta pieninä ja laadultaan epätasaisina erinä. Panimoteollisuus toi laadukkaan mallasohran ulkomailta. Ratkaisu löytyi sopimustuotannosta. Hankkija teki mallastamojen kanssa laatuun sidottuja hankintasopimuksia ja vastaavasti viljelijöiden kanssa tehtiin viljelysopimuksia, joissa he sitoutuivat tuottamaan vastaavaa laatua. Kotimainen mallasohra alkoi kelvata panimoille ja viljelijöiden saama hinta nousi kolmanneksella.

1945

Hankkija aloitti puutarhakasvien jalostamisen ja taimituotannon 1918 Turengissa. Tähän aikaan keittiökasvien viljely ja käyttö rajoittui pääasiassa säätyläis- ja suurtiloille. Hankkija ottikin tehtäväkseen puutarhaviljelyn laajentamisen kaikille maaseudun asukkaille. Toiminnan laajentuessa perustettiin Lietoon Hankkijan Keskustaimisto 1945. Hankkijasta muodostui yksi Suomen johtavista taimien tuottajista ja myyjistä. Liedon taimistolla kasvoi parhaimmillaan yli 600 taimilajiketta ja tuotanto oli yli 3 milj. tainta vuodessa. Taimia vietiin myös muihin Pohjoismaihin.

Myös turpeen jalostuksessa nähtiin mahdollisuuksia. Hankkija perusti 1967 yhdessä Amer-Tupakka Oy:n kanssa Satoturve Oy:n Eurajoelle. Laitos tuotti kasvuturvetta puutarhantuotannon ja kasvihuoneviljelyn tarpeisiin. Kasvuturpeella oli myös merkittävää vientiä tuotemerkillä Finnpeat. Hankkija on edelleen yksi Suomen suurimmista ja tunnetuimmista puutarhamyymälöistä.

1950

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan Massey-Harris - leikkuupuimurin 1950. Sittemmin Massey-Harris ja Harry Ferguson perustivat Massey-Ferguson –yhtiön. Vuoteen 1980 mennessä Hankkija oli myynyt yhteensä yli 15 000 MF puimuria. Tänään Hankkija on markkinajohtaja Claas -leikkuupuimureiden edustuksella.

Traktorikauppa vauhdittui, kun sotien jälkeen tuontikauppa avautui ja Hankkija otti Zetor traktorit edustukseensa. Vuosien 1952 – 61 aikana myytiin yli 11 000 Zetoria. Tämän ajan Zetor-traktoreita voi löytää mm. Helsinkiläisestä Zetor-ravintolasta. Tänään Hankkija myy saksalaisen Claasin traktoreita.

1952

Tunnettuja esimerkkejä Hankkijan sähköurakoista ovat mm. Paimion keuhkotautiparantola 1933, Tampereen rautatieasema 1936, Olympiastadion 1938, Lastenlinna 1948, Helsinki-Vantaan lentokentän lennonohjaus 1952, Finlandia talo 1971 ja Loviisan ydinvoimala 1977. Hankkija hoiti myös lukuisien Rauma-Repolan öljynporauslauttojen sähköistykset 1974-76.

1961

Massey-Ferguson traktorit tulivat Hankkijalle ja Massikan myynti lähti nousukiitoon. Vuosina 1961 – 80 myytiin yhteensä 47 000 MF- traktoria. Samalla vahvistettiin voimakkaasti koneiden huoltopalveluja. Nykyisin Hankkijalla on seitsemän omaa korjaamoa ja kattava yksityisyrittäjiin perustuva sopimushuoltoverkosto.

1962

Hankkijan sai Fiat -autojen edustuksen ja autokauppaa hoitamaan perustettiin tytäryhtiö Autonovo Oy. Suosituimmaksi malliksi nousi Fiat 600, joka teki Suomen ennätyksen autojen maahantuonnissa kun v. 1971 purettiin laivasta Helsingin Sompasaaren satamaan 3 532 ”kuussatasta”. Parhaimmillaan Fiatin markkinaosuus oli 18 %.

Yhteistyö maatalouden työkoneita valmistavien kotimaisten tehtaiden kanssa tiivistyi. Muodostettiin ns. H-ryhmä solmimalla liikesuhteet valikoidulle ryhmälle kotimaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tähän ryhmään kuuluivat mm: Juko Oy, Ylö-tehtaat, Syväsen Konepaja, Maaseudun Kone, Kesla, Velsa ja Peltosalmen Konepaja.

1966

Viljakauppaa tehostettiin. Uudet viljalaitokset rakennettiin Hämeenlinnaan, Porvooseen ja Orimattilaan. Vuonna 1975 aloitettiin viljelysopimusten teko myös leipä- ja rehuviljasta. 1980-luvun alussa Hankkijan markkinaosuus viljakaupassa oli jo 30 %. Vuonna 1984 Hankkijalla oli 150 omaa viljan vastaanottopistettä sekä vuokra- ja yhteisvarastoja niin, että vastaanottokykyä oli yhteensä 250 milj. kilolle. Tänään Hankkija ostaa suuren osan Suomen markkinoille myyntiin tulevasta sadosta. 1/3 käytetään omassa rehuteollisuudessa, 1/3 myydään kotimaisille asiakkaille ja 1/3 myydään ulkomaille.

1966

Lannoitekauppa on ollut heti alusta alkaen merkittävä osa Hankkijan liiketoimintaa. 1960- luvulla aloitettiin myös metsien lannoitus. Levitys oli kuitenkin työlästä, joten Hankkija osti Metsälento Oy:n 1966 hoitamaan lentolannoitusta ja samalla alkoi lentokoneiden myynti. 1967-1977 Hankkija myi yli 100 Piper Cherokee-lentokonetta.

1967

Oy Union-Öljy Ab:sta tuli Hankkijan tytäryhtiö, kun yhtiön osake-enemmistön siirtyi Hankkijan omistukseen 1967. Hankkijan ehkä tunnetuimmat huoltoasemat olivat Eläintarhan Union Helsingissä & Kalmarin Union Saarijärjellä. Nykyisin Unionin huoltoasemat ovat osa Neste-huoltoasemaketjua. Hankkija on edelleen merkittävä polttoöljykauppias ja myy polttoöljyä niin maatiloille kuin omakotitalouksille.

1968

Hankkija osti Keskusosuuskunta Laborin 1968 ja sen myötä John Deere tuli Hankkijan myyntiin. Labor oli ruotsinkielisten viljelijöiden keskusosuuskunta, joka oli perustettu ennen Hankkijaa 1897.

1970

Hankkijan lippalakki on Hankkijan mainospäähine, josta yleisyytensä takia tuli eräänlainen maaseudun miehen tunnus 1970-luvulla. Hankkijan lippalakin valmistaja on aina ollut Ilmajokelainen Keskimäen neulomo. Sitä annettiin kaupantekijäisinä, jaettiin maatalousnäyttelyissä ja muissa yleisötilaisuuksissa, käytettiin oman henkilökunnan riennoissa ja huoltomiesten työlakkina. Lakkia valmistettiin vuoteen 1987 saakka ja näiden kahdenkymmenen vuoden aikana niitä neulottiin n. 700 000 kappaletta. Hankkijan lippiksestä tulikin suomalaisen maaseudun miehen tunnus. Alkuperäisen Hankkijan lippiksen valmistuksessa oli 35 vuoden tauko, kun Hankkijan markkinointibrändiksi tuli Agrimarket ja logot ja värit muuttuivat. Vuonna 2016 Hankkija palasi takaisin yhtiön markkinointibrändiksi ja siitä lähtien alkuperäisen lippiksen valmistusta on mietitty. 2023 Hankkija teki 6 000 lippalakin tilauksen ja alkuperäinen Hankkijan lippis on nyt palannut takaisin myyntituotteena.

1976

1960-luvun loppua kohden SOK ryhtyi myös maatalouskaupan tukkuliikkeeksi ja osa osuuskaupoista alkoikin hankkia maataloustarvikkeensa SOK:lta. Hankkija rakensi omia myymälöitä sinne missä osuuskauppa menetettiin jälleenmyyjänä. Omia myyntikonttoreita rakennettiin 28. Osuuskauppoihin ei enää luotettu omistajina ja uusien viljelijäosuuskuntien perustaminen alkoi. 1978 viljelijäosuuskuntia oli jo 148 ja niissä oli 60 000 jäsentä. Uusi valtakunnallinen toimintakeskus valmistui 1976 Helsingin Oulunkylään. Keskuksen muodostivat Hankkija-Yhtymän pääkonttori, tietokoneohjattu automaattinen keskusvarasto, tietokonekeskus, huoltokeskus ja Union huoltoasema.

1976

Meijerirakentamisessa kertynyttä jäähdytyslaiteosaamista hyödynnettiin muuallakin. Hankkija asensi mm. 1967 jäähdytyskoneiston Suomen ensimmäiseen jäähallin Hakametsän halliin Tampereella. Toinen iso kohde oli Oulunkylän tekojääradan jäähdytyslaitteiston asentaminen. Kylmäkoneita asenettiin myös laivoihin, esimerkiksi loistoristeilijä Royal Princessiin 1984.

1979

Vuonna 1979 Agroma Oy aloitti toimintansa Belarus-traktoreiden ja neuvostoliittolaisten maatalouskoneiden maahantuojana. Agroma Oy oli Hankkijan, Valion, TLK:n ja Munakunnan omistama yhtiö, jonka tehtäväksi oli määritelty neuvostoliittolaisten työkoneiden ja Belarus traktorin maahantuonti ja myynti Suomessa. Yritys oli perustettu Neuvostoliiton poliittisten ja kaupallisten tahojen sekä Suomen valtiovallan ja MTK:n suosituksesta. Agroman toiminnalla haluttiin tasapainottaa maiden välistä maatalouskauppaa ja siten varmistaa suomalaisten elintarvikkeiden vientiä Neuvostoliittoon.

1983

1984 Hankkija perusti Tuottajain Rypsi Oy:n ja rakensi öljynpuristamon Kouvolaan. Se vahvisti öljykasviviljelyn kehittymistä Suomessa. Päätuote oli rypsiöljy, mutta oma öljynpuristamo vahvisti myös Hankkijan otetta rehutoimialalla, koska sivutuotteena syntyvästä rypsirouheesta saatiin laadukasta valkuaisrehua karjalle.

1985

Rakennusalalla loikattiin kokonaan uudelle tasolle, kun Hankkija osti Puolimatkan 1985. Se oli Suomen historian siihen mennessä suurin yrityskauppa ja Hankkija-Yhtymän fokus alkaa siirtyä rakentamiseen. Puolimatka rakensi mm. tiedekeskus Heurekan 1988 ja Olympia hotellin Moskovaan 1989. Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennus valmistui 1990.

1987

Kesällä 1987 oli Suomessa huono sää ja siemenviljaa ei saatu riittävästi seuraavan kevään kylvöihin. Uutta ja satoisaa Hankkijan jalostamaa kauralajiketta Virmaa oli kuitenkin Hankkijan Kasvinjalostuslaitoksella 60 000 kg. Kantasiemenet pakattiin lokakuussa Finnairin DC kymppiin ja lennätettiin Uuteen Seelantiin, koska siellä oli kevät. Wrightson Seedsin sopimusviljelijät kylvivät Hankkijan kaurat ja puolen vuoden päästä Suomeen laivattiin takaisin 1,2 miljoonaa kiloa siementä ja viljelijät saivat kylvönsä tehtyä.

1988

Maatalous-, rehu-, vilja- ja konekauppa siirrettiin 1988 SOK:n kanssa yhdessä omistettuun Hankkija-Maatalous Oy:öön, josta SOK osti loputkin 1992. Näin yhdistyivät SOK:n ja Hankkijan maataloustukkukaupat. Jälleenmyynti tapahtui Hankkijan omien ja osuuskauppojen maatalouskauppojen kautta.

1992

Rakentamiseen keskittyvästä Hankkija-Yhtymästä tuli Novera-Yhtymä. 1990 idänkauppa romahti, länsimarkkinat taantuivat ja Suomen suuri lama alkoi. Korot nousivat ja rakentaminen pysähtyi. Lopuksi pankkikriisi katkaisi rahoituksen ja Novera teki konkurssin 1992.

2007

Hankkijan perinteinen maatalousliiketoiminta jatkoi kuitenkin turvassa Hankkija-Maatalous Oy:ssä. Osuuskaupat halusivat keskittyä kuluttajakauppaan ja loputkin osuuskauppojen maatalouskauppatoiminnoista liitettiin yksi kerrallaan Hankkijaan. Hankkija osti maataloustoiminnat Oslalta 2003, Kymen Seudun Osuuskaupalta 2014, Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupalta 2017 ja viimeisenä Suur-Seudun Osuuskaupalta 2020.

Liikevaihto kasvoi myös muiden ostosten kautta. Hankkija osti Tuko Maatalouden 1992, Suomen Rehun 2007 ja sen mukana logistiikkayhtiö Moveren osake-enemmistön. 2020 Hankkija osti Konekeskon maatalouskoneliiketoiminnoista syntyneen Finnish Agro Machineryn.

2012

SOK myi Hankkija-Maatalous Oy:n osakkeet tanskalaiselle Danish Agrolle ja Hankkija pääsi mukaan ison kansainvälisen toimijan hankinta- ja kehitysverkostoon. Yhtiön virallinen nimi muuttui Hankkija Oy:ksi. Samoin markkinointibrändit Agrimarket, Multasormi ja Suomenrehu muuttuivat Hankkijaksi.

2025

Tänään Hankkijalla on 1100 työntekijä, 50 myymälää, 8 konekeskusta, toimialan suurin verkkokauppa ja 829 milj. euron liikevaihto. Siemenkeskus sijaitsee Alastarolla ja rehutehtaat Kotkassa, Turussa ja Seinäjoella. Historiansa aikana Hankkija on muuttunut ja muovautunut sotien, pulakausien, yhteiskunnan murrosten ja teknisen kehityksen mukana. Omistajat ja suhdanteet ovat välillä vaihdelleet, mutta Hankkija jatkaa edelleen Suomalaisten viljelijöiden palvelemista samalla rohkealla ja ennakkoluulottomalla asenteella kuin 120 vuotta sitten.