Hankkijan ensimmäisiä tehtäviä oli laittaa siemenkauppa kuntoon
Siemenkaupassa oli vuosisadan vaihteessa paljon ongelmia. Väärinkäytöksiä oli etenkin siementen aitouden, itävyyden ja alkuperän suhteen. Ostajan oli vaikea todentaa ostohetkellä siementen laatua. Siemenen hyvyys selvisi vasta kylvämisen tai sadonkorjuun jälkeen ja kunnollista tarkastustoimintaa ei ollut. Tuontisiementen kohdalla maahantuojakin saattoi joutua huijauksen kohteeksi. Hankkijan ensimmäisiä tehtäviä olikin luoda luotettavat toimintamallit viljasiemenkauppaan.
Tarkastustoiminta otetaan haltuun
Siementarkastus toi siemenkauppaan selkeät pelisäännöt
Viljasiementen tarkastus oli perusta luotettavalle siemenkaupalle. Hankkija otti tehtävän hoitaakseen. Se perusti siementarkastamon 1910 ja se otti tunnuslauseekseen: Valittu - Tarkastettu - Taattu. Näistä kolmesta sanasta juontaa Hankkijan alkuaikojen liikemerkin kolme hakasta. Kun Siementarkastuslaki säädettiin 1920, niin siementarkastus siirtyi valtiovallan hoidettavaksi ja tehtävää alkoi hoitaa Valtion siementarkastuslaitos. Tarkastustoiminnasta vastaa nykyään Ruokavirasto.
Siementen alkuperä varmistetaan
Seuraavaksi oli tarvetta parantaa myytävän siemenen laatua varmistamalla sen alkuperä. Hankkija aloitti vuonna 1911 siemensopimustuotannon, jossa kulloisellekin viljalajille parhaalla viljelyalueella valittiin alueen parhaat viljelijät lisäysviljelemään Hankkijan tarkastamaa siementä.
Lajikepuhtaus kuntoon
Lajikkeista saatiin puhtaita, kun kantasiemenen lisäysviljely aloitettiin omalla koeasemalla. Ensimmäinen koeasema perustettiin 1913 Hattulaan Pekolan kylään Ellilän kartanoon Hankkijan silloisen hallintoneuvoston puheenjohtajan kasvitieteilijä, senaattori A. Osw. Kairamon kotitilalle. Kantasiemenet lähetettiin sitten siemenviljelijöille lisäysviljelyyn. Koeasemilla päästiin myös testaamaan luotettavasti eri lajikkeiden ominaisuuksia ja pian toiminta laajeni kasvinjalostukseen.
Rukiin jalostusta Tammiston koeruuduilla 1950-luvulla
Tarvittiin Suomen olosuhteisiin sopivia parempia lajikkeita
Hankkijan kasvinjalostuksen tohtorit Erkki Kivi ja Eero Varis Tammiston vehnäpellossa 1960-luvulla
Kun jalostustoiminta laajeni, niin Hankkija osti sitä varten Vantaalta Rosendahlin kartanon 1916 ja siirsi koetilan Tammistoon. Kaikkia kartanon maita ei käytetty viljelyyn. Tammiston kauneimmasta tammimetsästä Hankkija teki 1916 yksityisen luonnonsuojelualueen, joka virallistettiin luonnonsuojelualueeksi 1946. Metsäalueille rakennettiin myöhemmin Seutulan, nykyisin Helsinki-Vantaan lentokenttä.
Jalostuksen tarpeet kuitenkin kasvoivat ja haluttiin lisää mahdollisuuksia ristisiittoisten syysviljojen ja monivuotisten kasvien jalostukseen. Tähän tarkoitukseen hankittiin 1942 Anttilan tila Tuusulasta. Vuonna 1964 ostettiin Nikkilän koetila Kangasalta, jossa keskityttiin etenkin lypsykarjatilojen tarpeisiin.
Kaikkiaan Hankkija on jalostanut yli 100 uutta Suomen olosuhteisiin sopivaa viljelyskasvilajiketta. Esimerkiksi 1975 Hankkijan kasvinjalostus jalosti Anttilan koetilalla Hankkijan Timon, joka on edelleen Suomen myydyin varhaisperuna.
Vuonna 1994 Maatalouden Tutkimuslaitoksen (MTT) kasvinjalostuslaitos ja Hankkijan kasvinjalostus yhdistyivät ja syntyi Boreal Kasvinjalostus Oy. Tänään Hankkija on 14 prosentin omistusosuudellaan yrityksen toiseksi suurin omistaja heti valtion jälkeen.
Siementen kunnostukseen ja pakkaamiseen panostetaan
Hankkijan ensimmäinen Siemenkeskus aloitti toimintansa Tampereen Hatanpäässä 1920. Nykyaikaisessa Siemenkeskuksessa kunnostettiin, pakattiin ja varastoitiin Hankkijan Siemenviljelijöiden tuottamat siemenet. Siemenkaupan tunnuslauseeksi muodostui ”Valittu, Tarkastettu, Taattu”. Tästä kehkeytyi Hankkijan logon kolme hakasta. Myöhemmin rakennettiin siemenkeskukset myös Turkuun, Seinäjoelle, Poriin, Kokemäelle ja Hyvinkäälle. Järvenpää ja Alastaro olivat alun perin Suomen Maanviljelijän Kauppa Oy:n rakentamia.
Tampereen siemenkeskus ja mylly 1920-1930 -luvulla
Tänään Alastaron siemenkeskus kunnostaa, pakkaa ja varastoi kaikki Hankkijan myymät peltokasvien siemenet
Hankkijalla on noin 250 siemenviljelijää, jotka tuottavat Hankkijan kantasiemenistä sertifioitua siementä eri lajeista vuosittain noin 10 000 hehtaarilla. Siemenet kunnostetaan Alastarolla Euroopan moderneimmilla laitteilla tasalaatuisiksi siemeneriksi. Siemenet myös peitataan kasvitaudeilta suojaavalla peittausaineella. Lopuksi siemenet kuorrutetaan hivenravinteella, joka varmistaa siemenelle hyvän kasvuun lähdön.
Hankkijan siementen kunnostus keskitettiin Alastarolle 2024.
Alastarolla tehtiin mittavat automatisointi- ja laajennusinvestoinnit 2024.
Kasvuohjelma-koeruuduilla tutkitaan uusia lajikkeita ja testataan niiden vastetta viljelytoimenpiteisiin
Tänä päivänä Hankkija tekee omaa kasvinjalostustoimintaa yhteistyössä tanskalaisen jalostusyhtiö Nordic Seedin kanssa. Jalostusaineistoa tuotetaan Nordic Seedillä ja linjojen soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin tutkitaan ja testataan Suomessa noin 4000 koeruudun voimalla vuosittain. Yhteistyön tuloksena ovat syntyneet mm. Feedway-ohra ja Nalle-kevätvehnä.
Kasvuohjelma-koeruutuja Salossa Halikossa.