Elintarvikeketjun ravinteet käyttöön rehuissa

Hankkijan rehuvalmistus pohjautuu kotimaisten raaka-aineiden käyttöön, ja Hankkija onkin Suomen suurin kotimaisten viljojen ja valkuaiskasvien, kuten herneen ja härkäpavun, ostaja ja käyttäjä. Rehujen valmistuksessa hyödynnetään kuitenkin hyvin laajalti myös elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Ihmisravinnoksi sellaisenaan kelpaamattomista komponenteista saadaan näin arvokkaat ravinteet talteen monipuolistamaan nautojen ruokintaa.

Elintarviketalouden sivujakeiden hyödyntäminen tuo nautojen ruokintaan monipuolisuutta ja tehokkuutta

Sivujakeista puhuttaessa tulevat ensimmäisenä mieleen erilaiset seosruokinnan tuorekomponentit mutta myös suurin osa teollisten rehujen raaka-aineista saadaan elintarviketalouden sivuvirtoina. Suomen käytetyin valkuaislisä rypsikin on puristeena tai rouheena jäänyt jäljelle rypsiöljyn puristamisesta. Sokeriteollisuuden merkittävin sivuvirta on leike, joka on erinomainen sulavien kuitujen lähde nautojen ruokintaan. Myllyteollisuudesta rehuihin saadaan kuitujakeita kuten vehnälesettä, sokeriteollisuudesta taas leikkeen lisäksi rehun teknisiä ominaisuuksia sekä makua parantavaa melassia. Myös panimoissa ja tislaamoissa syntyy rehuteollisuudelle arvokkaita raaka-aineita, ohramallasrehua sekä vehnärankkia, jotka monipuolistavat ruokinnan valkuais- ja energialähteitä.

Hankkijalla on pitkä historia ja vahva osaaminen tuorekomponenttien käytöstä osana seosruokintaa

Tuorekomponenttien käyttöä nautojen ruokinnassa kehitettiin ja tutkittiin 1990–2000-luvuilla, ja käyttö seosruokinnan monipuolistajina alkoi yleistyä. Nykypäivän yleinen käytäntö vaati tuolloin paljon uutta osaamista: komponenteista toteutettiin muun muassa säilöntä- ja sulavuuskokeita. Tuorekomponenttien käytön yleistyessä saatiin elintarviketalouden sivuvirtojen arvokkaat ravinteet tuotua uudelleen alkutuotannon käyttöön ilman kuivauksesta aiheutuvia energiakustannuksia. Muun muassa mäski ja perunarehu ovat nykyään erittäin toivottu lisä tuomaan energiaa sekä valkuaista monipuoliseen seokseen.

Myös tuotekehityksemme ylpeyden aiheet, Progres® ja Progut®, valmistetaan Suomessa kiertotalouden periaattein

Luonnosta jalostetut rehuinnovaatiomme ovat saavuttaneet kansainvälisen huomion useiden tieteellisten tutkimusten todistamien asiakashyötyjen ansiosta. Yhä useammat bakteerit ovat kehittäneet vastustuskyvyn antibiooteille, mikä on maailmanlaajuinen uhka ihmisten ja eläinten yhteiselle terveydelle. Tämän vuoksi rehuantibiooteista pyritään enenevissä määrin eroon kaikkialla maailmassa, ja eläinten suolistoterveyttä ja tuotosta tutkitusti tukevat rehuinnovaatiot kuten Progres® ja Progut® ovat erittäin kysyttyjä.

Anna Lehtinen
Kehityspäällikkö, nautarehut ja lähialuevienti