Hankkijan rehujen hiilijalanjäljen laskennassa otettu aimo harppaus

Tuotantoeläinten syömillä rehuilla on suuri vaikutus eläintuotannon hiilijalanjälkeen. Esimerkiksi sian- ja siipikarjanlihan hiilijalanjäljestä yli puolet tulee eläimen syömän rehun kautta. Suurin osa teollisten rehuseosten hiilijalanjäljestä puolestaan tulee raaka-aineen alkutuotannosta, eli pellolta. Maidon ja naudanlihan tuotannossa rehujen osuus on hieman alhaisempi, koska märehtijöillä ruuansulatusmikrobien tuottama metaani on isossa roolissa hiilijalanjäljen muodostumisessa. Metaanipäästöihin voidaan kuitenkin jossain määrin vaikuttaa ruokinnallisin keinoin, ja tässä työssä Hankkijan rehuliiketoiminta haluaa olla mukana.

Hankkijan rehuliiketoiminnassa on otettu käyttöön rehuseosten hiilijalanjäljen laskenta, joka perustuu kansainväliseen rehuraaka-aineiden GFLI-tietokantaan. GFLI-tietokanta on Euroopan rehuteollisuuden toimijoiden kattojärjestön FEFAC:in suosittelema, koska sen taustalla ovat hyväksytyt laskentametodit ja laajat tilastotiedot eri rehuaineiden laskennalle. Raaka-aineiden hiilijalanjäljen lisäksi olemme laskeneet myös valmistuksen ja raaka-ainekuljetusten osuuden, joka tosin on yhteensä vain muutamia prosentteja rehuseosten hiilijanajäljestä.

Muutamia asiakaslähtöisiä rehuseosten hiilijalanjälkitarkasteluja on Hankkijalla jo tehty, ja lukuja analysoimalla saatu tuotekehitykselle eväitä löytää ratkaisut hiilijalanjäljen pienentämiseen. Rehuoptimointiohjelma kertoo paitsi rehuseoksen hiilijanajäljen kokonaisluvun, myös mikä osuus kullakin raaka-aineella on. On kuitenkin muistettava, että hiilijalanjäljen alentamista ei saa tehdä muiden ympäristönäkökohtien tai eläinten terveyden tai hyvinvoinnin kustannuksella. Rehuseosten on edelleen oltava hyvin sulavia, jotta tuotanto ja rehuhyötysuhde säilyvät hyvinä

Laskennan avulla löytyvät toimenpiteet hiilijalanjälkeen alentamiseksi

Raaka-ainevalinnoilla voidaan vaikuttaa hiilijalanjälkeen, koska mm. soijatuotteitten hiilijalanjälki on korkea, kun laskennassa huomioidaan tuotannon aiheuttama maankäytön muutos. Kotimaisten valkuaiskasvien, kuten palkoviljojen ja rypsin kasvava käyttö raaka-aineena onkin yksi keskeinen keino rehujen hiilijalanjäljen pienentämisessä. Kotimaisen valkuaisen viljelyn laajenemista Hankkija tukee tarjoamalla uusien satoisien palkoviljalajikkeiden siemeniä ja tuottamalla havaintolohkojen avulla tietoa sopivista viljelymenetelmistä.
Yksimahaisten ruokinnassa viljoilla on suurin osuus eläinten ruokinnassa, ja rehuviljan viljelymenetelmillä voidaan vaikuttaa paljon siihen, mikä rehuseoksen hiilijalanjälki on. Hankkijan Kasvuohjelmalla onkin tavoitteena tuottaa tarkennettua tietoa viljojen ja palkoviljojen hiilijalanjäljestä, ja siten palvella sekä omaa rehuliiketoimintaa että viljakaupan asiakkaita matkalla kohti hiilineutraalisuutta ja kestävää elintarvikeketjua pellolta pöytään.