Istutetaan pensasaita tai -aidanne
Eija’s Gardenissa Loviisassa kasvaa tuuhea havurivistö, joka on istutettu ’Smaragd’-timanttituijasta. Siitä leikataan vain latvoja.
Istutetaan valloittava, kukkiva aidanne tai jämpti, leikattava aita
Pensaat ovat elementissään riviin istutettuina. Niistä kasvaa korkea seinämä tontin rajalle tai matalampi rivistö jakamaan puutarhan tiloja toisistaan. Pensaat suojaavat, peittävät häiritseviä näkymiä ja toisaalla avaavat katseelle tilaa. Samalla ne itsessään ovat kauniita. Lähes joka tontilla on käyttöä pensasaidalle tai useammalle.
Pensasaita mahtuu pikkupihalle
Kun pensasrivistö leikataan muotoon, puhutaan aidasta. Muotoillut aidat luontuvat hyvin kaupunkimaiseen, rakennettuun ympäristöön. Ne sopivat myös pikkupihoille, sillä aitakasveja voi pitää halutun kokoisina. Jo vuosikymmenten takaa tuttuja ovat orapihlaja- ja hernepensasaidat, joita saattaa nähdä vanhoilla asuntoalueilla rajaamassa tontteja ja katualuetta toisistaan. Nykyään niiden lisäksi istutetaan esimerkiksi unkarinsyreeniä. Siitäkin saa korkean, peittävän aidan. Edellisiä matalampia ovat puolestaan kiiltotuhkapensas ja taikinamarja, joka menestyy myös varjossa.
Lisäksi havukasveista löytyy säännöllistä leikkaamista sietäviä lajeja. Tällaisia ovat kanadantuija ja japaninmarjakuusi, ja niistä voikin kasvattaa ikivihreän, komean aidan. Eikä sovi unohtaa kuusiaitaa – onhan se maaseutumaiseman klassikko.
Aidanteeseen voi yhdistää useampaa lajia, jos niiden kasvutavat sopivat yhteen ja jos niillä on samanlaiset kasvupaikkavaatimukset. Lännenheisiangervosta ja purppuraheisiangervosta kasvaa muhkea ja värikäs aidanne.
Aidanteet kukkivat ja marjovat
Syysvärissään leiskuva koristearonia piirtää tehokkaasti tontin rajaa. Hopeapaju levittää sen ylle oksiaan.
Silloin kun pensasrivistön annetaan kasvaa vapaasti, puhutaan aidanteesta. Sitä ei siis leikata säännöllisesti, vaan kasvilajille tyypillisesti esimerkiksi vanhimpia versoja harventaen ja kuivia oksia poistaen. Aidanne saa myös kukkia ja marjoa vapaasti, joten se on ilmeikkäämpi kuin muotoon leikattu aita. Aidanteita kannattaa suosia suurilla pihoilla ja esimerkiksi silloin, jos haluaa luonnonmukaista ilmettä.
Pihasyreenistä kasvaa perinteinen, tuuhea aidanne, joka kukkiessaan kääntää katseen. Myös koristearonia on suosittu muun muassa sen leiskuvan, punaisen syysvärinsä ansiosta. Muita aidanteeseen sopivia lajeja ovat alkukesästä lähtien kukkivat, erikorkuiset pensasangervot ja syksyyn saakka kukillaan ilahduttavat pensashanhikit. Pensasruusuista saa puolestaan hurmaavan, tuoksuvan aidanteen. Marjapensaitakin voi istuttaa aidaksi, mutta silloin kannattaa valita pystykasvuisia lajikkeita.
Istutus aita- tai astiataimista
Pensasruusuaidanne ihastuttaa tuoksullaan.
Leikattava pensasaita istutetaan usein niin sanotuista aitataimista. Ne ovat paljasjuurisia pikkutaimia, jotka myydään lepotilassa olevina ja istutetaan keväällä tai syksyllä. Niiden istutusväli on 20–30 senttiä.
Sekä leikattavan aidan että vapaasti kasvavan aidanteen voi istuttaa myös isommista astiataimista. Niillä saa nopeammin näyttävää rivistöä aikaiseksi kuin pienillä aitataimilla. Astiataimia on myynnissä koko kasvukauden ajan, ja istutuskin onnistuu keväästä syksyyn. Taimia menee metrille kahdesta kolmeen taimen koosta ja lajista riippuen.
Naapurukset voivat istuttaa marjapensaat tonttien rajalle. Tällaiseen aidanteeseen kannattaa valita pystykasvuisia lajikkeita.
Jos pensasrivistöstä haluaa suoran, kannattaa se merkitä maastoon linjalangan ja keppien avulla. Joskus voi tietysti olla tavoitteena kaarteleva aita. Joka tapauksessa taimille kaivetaan yhtenäinen, noin 50 senttiä syvä ja yhtä leveä ura. Se täytetään kalkitulla ja lannoitetulla kasvualustaseoksella, joka koostetaan esimerkiksi paikalla olleesta, rikkakasvien juurista puhdistetusta maasta ja tuoreesta mullasta. Istutuksen aikana huolehditaan siitä, etteivät juuret pääse kuivahtamaan. Paljasjuuritaimet voi vaikka laittaa vesiämpäriin imemään vettä ja istuttaa suoraan ämpäristä. Kasvualusta tiivistetään polkemalla kevyesti taimien ympäriltä. Istutuksen jälkeen taimet vielä kastellaan ja kosteudesta huolehditaan jatkossakin.
Tuuheita astiataimia ei tarvitse leikata istutuksen yhteydessä, mutta niukkaoksaiset paljasjuuritaimet kannattaa leikata noin 10–15 senttiä korkeiksi. Siten ne kasvavat tuuheiksi alhaalta saakka. Syksyllä istutetut taimet leikataan vasta seuraavana keväänä.
Teksti ja kuvat Sari Toikkanen
Liittyvät tuotteet
