Leikkaa kuusiaita tuuheaksi
Saksi havuja vuosittain ja maltilla, niin saat suojaa ja kauneutta puutarhaan.
Kun lämpötila keikkuu nollan molemmin puolin ja lumi sulaa kuusiaidan juurelta, on juuri oikea aika tarttua pensassaksiin. Aita saksitaan, ennen kuin kuusi herää lepotilastaan. Pienen aidan leikkuusta selviää pensassaksilla, mutta pitkä, korkea aita on joutuisinta tasoittaa pensasaitaleikkurilla. Sillä saa helposti tasaista jälkeä aikaiseksi.
Työ kannattaa aloittaa tutkimalla edellisen kesän kasvua. Sitä on tarkoitus jättää jäljelle vain pari senttiä, jolloin aita pysyy tuuheana ja suojaavana, mutta ei leviä liian kookkaaksi. Jos saksitaan vanhan kasvun puolelle, neulasisto kuivuu ja kaljuuntuu.
Aidasta pyritään muotoilemaan hieman ylöspäin kapeneva. Aluksi leikataan vain sivuja. Vasta kuin aita on saavuttanut halutun korkeuden, napsaistaan myös latva poikki. Kovin korkeana aita varjostaa suotta ja sitä on vaikea hoitaa maasta käsin, joten yleensä aidan annetaan kasvaa puolestatoista kahteen metrin korkuiseksi. Sellainen antaa jo hyvän näkösuojan. Työn päätteeksi leikkuujätteet ravistellaan pois kuusiaidan päältä, jotta ne eivät ala karikoitua ja heikennä siten aidan kuntoa.
Jos kuusiaita on päässyt pahasti ränsistymään, sitä ei voi enää leikkaamalla pelastaa. Aitaa kannattaakin hoitaa vuosittain, jolloin siitä kasvaa pihan tuuhea ylpeys.
Kun lumet sulavat kuusiaidan päältä ja juurelta, on aika tarttua pensassaksiin tai pensasaitaleikkuriin.
Kuusiaidan voi pitää hyvin kapoisena säännöllisillä leikkauksilla.
Muodokkaita tuijia ja marjakuusia
Kartioiksi leikatut havupuut tuovat ryhtiä ja ilmettä puutarhaan.
Leikattaviksi havuaidoiksi sopivat myös Oulun korkeudella menestyvä kanadantuija ja sitä hieman talvenarempi japaninmarjakuusi. Ne kestävät saksimista kuusta paremmin, sillä ne kasvattavat silmuja myös puutuneeseen oksaan. Silti niillekään ei suositella rajuja leikkauksia, vaan säännöllistä saksimista. Siten ne pysyvät kauniina koko ajan.
Vaikka havuja ylipäätään leikataan aika vähän, välillä näkee myös yksittäisiä havuja muotoon leikattuna. Esimerkiksi japaninmarjakuusi komeilee tummanvihreänä pallona tai kanadantuija kartiona tai spiraalina. Tällaiset erikoisuudet sopivat parhaiten taajamien pikkupihoille tuomaan ryhtiä näkymiin ja ilmettä istutuksiin. Muotoa voi alkaa hakea typistämällä oksia vuosittain. Myös kesällä voi tehdä pieniä siistimisleikkauksia.
Jos saksiminen ei innosta, mutta muodokkaat kasvit kyllä, niin puutarhaan voi istuttaa jo valmiiksi muodokkaita lajeja tai lajikkeita. Siilikuusi ja kääpiövuorimänty kasvavat luonnostaan palloiksi ja timanttituija kartioksi.
Vuorimännystä tuuhea pensas tai bonsaipuu
Toinen tärkeä leikkuuajankohta, maalis-huhtikuun lisäksi, on juhannuksen tienoo. Silloin napsaistaan vuorimännyn vuosikasvaimet puolivälistä poikki. Siten oksat haarautuvat ja pensaasta kasvaa tuuhea. Leikkaamattomana vuorimänty kasvaa korkeaksi ja harvaksi. Jos niin on jo päässyt tapahtumaan, voi siitä vielä yrittää kasvattaa omaa bonsaimäntyä poistamalla alaoksia ja typistelemällä latvusta. Kasvattaminen vaatii aikaa, sillä vuorimänty ei kuusen tavoin kestä rajua leikkausta.
Vuorimännyn typistykset voi välttää kokonaan istuttamalla kääpiövuorimäntyä tai pitkäneulasista, hieman sinertävänvihreää pensassembraa. Ne pysyvät tuuheina ja tavallista vuorimäntyä matalampina.
Vuorimännyistä on vuosien kuluessa poistettu alaoksia ja muotoiltu latvaa.
Vuorimännyn vuosikasvaimet napsaistaan poikki juhannuksen aikaan.
Puoliväli on oikea kohta napsaista vuorimännyn vuosikasvaimet.
Teksti ja kuvat Sari Toikkanen
Liittyvät tuotteet
