Droonit kasvinsuojelussa – kehitys kiihtyy

Maatalous on viime vuosina kokenut merkittävän teknologisen murroksen, jossa digitalisaatio ja automaatio kietoutuvat yhteen kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Yksi nopeasti kehittyvistä teknologioista on droonien hyödyntäminen kasvintuotannossa.

Peltojen tarkkailu sekä rakeisten ja nestemäisten tuotteiden levitys voidaan toteuttaa miehittämättömillä ilma-aluksilla. Suomessakin drooniteknologian hyödyntämiselle on potentiaalia esimerkiksi silloin, kun raskas kalusto aiheuttaa tiivistymistä tai kosteus estää pellolla työskentelyn, kun ajouria ja kasvuston tallaantumista halutaan välttää tai kun panoskäyttöä ja kasvuston tarkkailua halutaan tarkentaa.

Lupaava ja tehokas käyttökohde drooneille kasvinsuojelutoimissa on kuvaavien eli tarkkailudroonien hyödyntäminen. Erilaisilla kameroilla varustetut droonit keräävät kasvustosta monipuolista kuva- ja mittausdataa, jonka perusteella voidaan analysoida kasvuston tilaa, havaita rikkapesäkkeitä ja tunnistaa rikkakasveja. Droonien keräämä aineisto analysoidaan erikseen, jolloin saadaan kokonaisvaltainen ja tarkka näkymä pellon tilanteesta. Tämän tiedon pohjalta voidaan toteuttaa paikkakohtaista levitystä, kohdennettuja pesäkekäsittelyjä sekä täsmälannoitusta ja kasvinsuojelutoimenpiteitä, jotka tarkentavat panoskäyttöä ja tehostavat viljelyn kannattavuutta.

Cultiwisen edistyksellisen teknologia-alustan avulla voidaan paikantaa torjuttavat kasvit ja kohdistaa kasvinsuojelukäsittelyt entistä tarkemmin.

"Teknologia tuo tarkkuutta ja säästöä kasvinsuojeluun."

Hankkijan valikoimassa olevan Cultiwisen avulla drooneilla kuvattua materiaalia voidaan analysoida ja prosessoida edelleen levityskartoiksi. Näin kasvinsuojelukäsittelyt voidaan toteuttaa kasvinsuojeluruiskulla, mutta tuotteen levitys kohdennetaan droonien keräämän materiaalin pohjalta. Kasvukaudella 2025 teimme useita droonilentoja eri viljelykasveilla, kuten perunalla, sokerijuurikkaalla, öljykasveilla, sipulilla ja viljoilla. Kerätyn materiaalin pohjalta on tehty kasvien tiheyden laskentaa, rikkakasvien paikantamista ja tunnistamista ja edelleen levityskarttoja. Cultiwisen toiminnallisuudet ja nopeus muihin ohjelmistoteknologioihin verrattuna vakuuttivat ja konkretisoivat tekniikan tuomia etuja. Tiedonkeruuseen perustuva päätöksenteko voi vähentää ruiskutuskertoja, säästää polttoainetta ja parantaa satovarmuutta. Lisäksi ympäristö hyötyy, kun panoksia käytetään tarpeen mukaan.

Vastuita ja velvoitteita

Nykyisessä lainsäädännössä droonien käyttö kasvinsuojeluaineiden levittämiseen ei ole Suomessa sallittua, mutta koekäyttöön voi hakea poikkeuslupaa Tukesilta. Lisäksi lennättämistä säädellään turvallisuussyistä, mikä tuo mukanaan koulutukseen ja lentojen toteuttamiseen liittyviä velvoitteita. Teknologian hyödyntäminen vaatii osaamista: datan analysointi, ohjelmistojen hallinta ja laitteiden ylläpito muodostavat uudenlaisen oppimisvaatimuksen. Sääolosuhteet voivat myös rajoittaa käyttöä, sillä voimakas tuuli tai sateet voivat estää lennot. Näistä haasteista huolimatta kehityssuunta on selvä. Markkinoille tulee jatkuvasti entistä kestävämpiä ja käyttäjäystävällisempiä malleja, jotka helpottavat droonien integroimista osaksi viljelykäytäntöjä. On realistista odottaa, että droonien rooli suomalaisessa maataloudessa kasvaa tulevina vuosina. Niiden avulla voidaan siirtyä kohti entistä tietopohjaisempaa, tehokkaampaa ja kestävämpää viljelyä.

Teksti: Katriina Salovaara, Hankkija Oy