Täsmäviljely osana muutoskehitystä

Uudenlaiset haasteet ja vaatimukset ovat tuoneet uusia toimintatapoja vanhojen menetelmien rinnalle. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, mutta sen käyttömahdollisuuksia kannattaa katsoa uudesta kulmasta. Sama pätee viljelyyn: uusille menetelmille ja näkökulmille kannattaa antaa mahdollisuus.

Uusille kokeiluille avoin mieli on hyvä kumppani matkalla kohti tulevaa kasvukautta. Viljelysuunnitelmia tehdessä ei ole tietoa tulevan kasvukauden olosuhteista, joten kokeiluille ja mukautumiselle kannattaa jättää tilaa. Tuleva kasvukausi tarjoaa jälleen mahdollisuuden tilatason testien tekemiselle tai uusien täsmäviljelyn tekniikoiden mukaan ottamiselle viljelyn tueksi.

Täsmätoimenpiteiden tavoitteena on tasoittaa lohkon epätasaisuuksia ja tehostaa tuotantoketjua sen eri vaiheissa. Kasvukauden varrella pellolla tehtävät toimenpiteet ja käytetyt tuotantopanokset ovat mahdollisuuksia toimia eri tavalla ja kokeilla uutta. Täsmäviljely ei ole pikamatka, vaan vaatii pitkäjänteisyyttä. Usein lähtökohtana on peltojen kasvukunto, sillä kun siitä on huolehdittu, on sadon rakentumiselle vahvempi perusta. Kasvukuntoa edistävät toimenpiteet tuovat myös muutoskestävyyttä: vaihtelevissakin oloissa sadontuottokyvylle ja satovarmuudelle on paremmat edellytykset.

Muuttuvat olosuhteet pakottavat muuttamaan toimintatapoja ja tarkastelemaan omaa toimintaa uusista näkökulmista – miten toimintaa voitaisiin kehittää? Edelliset kasvukaudet ovat osoittaneet jälleen olosuhteiden haasteellisuutta, mikä lisää entisestään odotuksia ja vaatimuksia peltojen sekä viljelykasvien suorituskyvylle. Tehtyjen toimenpiteiden ja käytössä olevien tekniikoiden tuomat tulokset realisoituvat usein pidemmän aikajakson kuluessa. Kun tietoa viljelytoimista saadaan kerättyä usean vuoden ajalta, esimerkiksi satokarttojen muodossa, saadaan suoriutumisesta erilaisissa olosuhteissa lisätietoa. Täsmäviljelyn ratkaisuiden ottaminen mukaan tilan viljelytapoihin on selkeä keino kohdistaa tuotanto­panoksia tarkemmin.

Uudet teknologiat tuovat viljelyyn uusia mahdollisuuksia tuotannon seurantaan ja optimointiin. Täsmäviljelyn saralla muutos on nopeaa: vanhat menetelmät kehittyvät ja uusia tulee jatkuvasti saataville. Myös eri toimi­joiden välisestä yhteistyöstä löytyy uudenlaisia mahdollisuuksia.

Autonomiset järjestelmät osana tulevaisuuden täsmäviljelyä

Täsmäviljely kasvinviljelyssä on kehittynyt paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Automaattiohjauksen käytön yleistyminen ja valmistajien ISOBUS-laitteiden kehityksen myötä älykkäiden ominaisuuksien käyttöön­ottoon on tänä päivänä hyvin matala kynnys. Kaikkein innokkaimmat ja teknologiaorientoituneimmat viljelijät tähyilevät jo autonomisten järjestelmien perään. Tällaiset järjestelmät toimiessaan vapauttavat henkilöresursseja muihin samanaikaisesti suoritettaviin toimenpiteisiin, kuten muokkaukseen ja kylvöön.

Valmistajien yhteistyö on oleellisessa roolissa, kun kokonaisia järjestelmiä kehitetään sekä testataan, ja kun viljelijät ottavat niitä käyttöön. Toimiakseen luotettavasti autonomiset järjestelmät tarvitsevat antureiden välittämää paikkakohtaista tietoa niin vetokoneesta kuin työlaitteesta. Lisäksi vaaditaan ohjelmisto, jolla laitteiston käyttöä voi seurata ja hallita mistä tahansa. Tiedonsiirto luonnollisesti tapahtuu langattomasti verkon yli.

Claas, Amazone ja AgXeed ovat muodostaneet 3A-autonomiaryhmän, jossa keskitytään kokonaisratkaisun kehitykseen. AgXeed valmistaa autonomisia vetokoneita, jossa on traktoria vastaavat etu- ja takanostolaitteet. AgBot-peltorobotit ovat ISOBUS-yhteensopivia. Amazone kehittää anturoitua AutoTill-kultivaattoria, joka raportoi mm. työsyvyyden ja piikin laukaisu­mekanismin tilan. Claas on räätälöinyt autonomisiin tarpeisiin vastaavan Autonomy connect -alustan, jossa suunnitellaan toimenpiteet peltolohkoilla ja seurataan järjestelmän suoriutumista reaaliaikaisesti.

3A-autonomiaryhmä on avoinna myös muille valmistajille, jotka haluavat osallistua aktiivisesti autonomisten järjestelmien kehitykseen ja sovellus­valikoiman laajentamiseen.

Teksti: Katriina Salovaara ja Samu Vuorela, Hankkija Oy