Täsmäviljelyä käytännössä
Täsmäviljelyyn kuuluu olennaisesti tiedon keruu. Tätä on tehty tähänkin asti viljelymuistiinpanojen muodossa. Myös satotiedot on merkitty esimerkiksi kuivurin siilojen vetoisuuteen perustuen. Tekniikka on mennyt eteenpäin ja nykyisin tietoa saadaan mitattua eri lähteistä. Yhteistyössä forssalaisen viljelijän Timo Norrin kanssa kokeilimme viime kasvukaudella muutamia tiedonkeruutapoja ja kerättyjen tietojen hyödyntämistä.
Oraslaskennassa tarkasteltiin toimiko kylvössä tehty siemenmäärän säätö.
Satokartoituskarttojen perusteella nähdään, miten sadontuottokyky vaihtelee peltolohkon sisällä. Kun karttoja tarkastellaan useamman vuoden ajalta, voidaan nähdä, että samat kohdat näyttäytyvät toistuvasti hyvinä ja toiset heikkoina kasvukohtina. Tavoitteeksi olimme asettaneet tasata lohkon satotasovaihteluita, joten päätimme selvittää, mitä eroja kasvukohdista löytyy ja selvittää syyt eroille. Päätimme tehdä SoilOptix-peltoskannauksen lohkolle ja katsoa, mitä se meille kertoo.
Peltoskannaustulokset ja satokartat hyötykäyttöön
Ensimmäinen havaintomme tuloksista oli lohkon sisäinen pH-vaihtelu, joka oli 5,2–7,2. Kun otimme viereen satokartan, näimme, että lohkon reunassa, jossa satotaso oli alempi verrattuna muuhun lohkoon, oli myös pH alempi. Teimme johtopäätöksen, että kasviravinteiden saanti lohkolla vaihtelee pH:n vuoksi. Paikka, jossa pH oli 7,2, kasvit lähtivät erittäin vahvaan kasvuun, mutta sitten kasvu hyytyi. Huomion arvoista oli, että mangaania ei ollut ruiskutettu tälle lohkolle ja tämän takia kasvu oli heikentynyt kyseisessä kohdassa. Päätimme tehdä lohkolle täsmäkalkituksen pH:ta tasaamiseksi, mikä johtaisi ravinteiden saannin tasaantumiseen. Teimme lohkolle neljä kalkitustasoa, joiden tavoitteena oli tasata pH tasolle 6,7-6,8.
Täsmäkalkituksen lisäksi suunnittelimme kokeen satokarttojen tietoon pohjautuen siemen- ja lannoitemäärän säätöön. Lohkolle tuli viljelyyn Sibelius-kevätvehnä. Jaoimme lohkon kolmeen vyöhykkeeseen: paras, keskimääräinen ja heikko.
Suunnitelma oli seuraava
Pohjalle ajettiin sianliete ja kylvön yhteydessä käytettiin lannoitteena Suomensalpietaria
Paras
- Kylvömäärä 650 kpl/m2
- N 90 kg/ha (Liete 60 kg/ha + Suomensalpietari 30 kg/ha)
Keskimääräinen
- Kylvömäärä 700 kpl/m2
- N 100 kg/ha (Liete 60 kg/ha + Suomensalpietari 40 kg/ha)
Heikko
- Kylvömäärä 750 kpl/m2
- N 120 kg/ha (Liete 60 kg/ha + Suomensalpietari 60 kg/ha)
Siemen ja lannoitemäärän suunnittelussa hyödynnettiin satokartoitusta peltoskannaustulosten lisäksi.
Lisäksi jokaiseen vyöhykkeeseen tehtiin 0- ja ylilannoitusruudut, joiden tavoitteena oli selvittää, miten maa käyttäytyy ja luovuttaa ravinteita kasvin käyttöön. Lisälannoitukseen jäi käyttöön typpeä 30 kg/ha.
Suunnitelman mukaisesti teimme levityskartan, joka siirrettiin tilan kylvötraktorin terminaaliin.
Käytössä oli automaattiohjaus ja paikkatietieto, jolloin traktorin terminaali ohjasi siemenen ja lannoitteen syöttömäärää ISOBUS-varusteisessa Väderstad Rapid -kylvökoneessa levityskartan mukaisesti.
Hankkijan peltoskannauksen perusteella pellolle tehtiin keväällä 2021 täsmäkalkitus.
Kasvukauden toimenpiteet
Heti kylvön jälkeen lohko sai sadetta ja orastuminen oli siksi epätasaista. Totesimme tämän, kun teimme lohkolla oraslaskennan. Vaikka tiheyksissä oli hajontaa, tuloksista nähtiin, että siemenmääränsäätö oli toiminut suunnitellun mukaisesti.
"Tekniikan avulla pystytään kohdentamaan tuotantopanoksia entistä tarkemmin"
Seuraavaksi siirryttiin kasvinsuojeluun. Lohkolla näkyi juolavehnäpesäkkeitä ja lohkolle ruiskutettiin Attribut C -valmiste. Tankkiseokseen lisättiin YaraVita Mantrac Pro:ta, jolla saatiin peltoskannauksen yhteydessä huomattu puutos korjattua. YaraVita annettiin tasalevityksenä keväällä tehdyn kalkituksen takia. Tarkoitus oli tehdä korrensäädekäsittely Moddus Evolla hieman rikkaruiskutuksen jälkeen, mutta kovia sateita seurasi hellejakso ja kuivuus alkoi vaivata kasvustoa. Levityskartta korrensäädekäsittelyä varten oli suunniteltu valmiiksi satelliittikarttoja hyödyntäen, mutta lopulta käsittely jätettiin tekemättä olosuhteiden vuoksi. Kasvuston satopotentiaalin ja sääolosuhteiden perusteella päätettiin jättää myös lisälannoitus + tautiaine -käsittely tekemättä. Mikäli kyseiset toimenpiteet olisi tehty, olisimme tehneet levityskartan lisälannoitukseen sekä mahdollisesti myös tautiainekäsittelyyn. Lohkolla toteutettiin täsmäviljelyä tekemällä havaintoja ja seuraamalla mittausdataa, esimerkiksi sääolosuhteista FieldSense-sääaseman avulla.
Sadonkorjuu lohkolla tehtiin elokuun lopulla. Satovaihtelua lohkon sisällä oli edelleen, mutta osaltaan sitä selittää kasvukauden vaikeat olosuhteet. Suunta on kuitenkin oikea. Jatkamme yhdessä viljelijän kanssa lohkon työstämistä. Syysvehnä on kylvetty, joten toivotaan suotuisaa talvea ja että pääsemme ensi kasvukaudella toteuttamaan ne suunnitelmat, jotka tällä kasvukaudella jätettiin tekemättä.
Teksti: Teemu Helkala
Liittyvät tuotteet
