Tarkka kasviravitsemus korostuu sään äärioloissa

Kasvukausien sääolot vaihtelevat, mutta nurmisadon kokonaismäärässä ei suurta vuosittaista vaihtelua haluta. Myös suuret vaihtelut nurmirehun laadussa aiheuttavat haasteita ja heikentävät ennakoitavuutta ruokinnan suunnittelussa.

Monipuolisella nurmisiemen seoksella voidaan parantaa maan kasvukuntoa. Tärkeintä on kuitenkin löytää tilalla parhaiten menestyvä nurmiseos.

Hankkijan kasvuohjelman tilakokeissa on saavutettu vuosittain noin kaksi tonnia suurempi hyvälaatuinen kuiva-ainesato verrattuna nurmikaistoihin, joiden lannoituksessa on käytetty suomalaista keskimääräistä lannoitustasoa. Samoin Yaran ja Valion Carbo-pilottitiloilla keskimääräiset nurmisadot olivat noin 9 tonnia/ha kaikkina kolmena pilottivuonna. Suurien ja hyvälaatuisten nurmisatojen lähtökohtana on tilalle sopivan nurmiseoksen käyttö ja sadonmuodostusta rajoittavien tekijöiden tunnistaminen maan viljavuusanalyysin ja rehuanalyysien kautta. Optimoitu kasviravitsemuskaan ei voi poistaa äärimmäisten sääolojen, kuten pitkien kuivuusjaksojen tai ankarien talvituhojen vaikutusta kokonaan, mutta meillä on paljon tietoa siitä, miten sään aiheuttamia haasteita voidaan minimoida.

Carbo-tilojen tulokset arvokkaita kehitystyölle

Noin viisikymmentä Carbo-pilottitilaa punnitsivat pilottilohkojen nurmisadon määrän ja lähettivät lohkokohtaiset näytteet laatuanalyysiin kolmen vuoden ajan (2019-2021). Pilottivuosiin mahtui pitkiä kuivia jaksoja kuin myös kevään 2020 ennennäkemättömät talvituhot. Carbo-tilojen tuloksissa seurattiin erityisesti sadon määrää ja laatua sekä ravinnetaseita, jotka kertovat mahdollisista ali- ja ylilannoituksesta sekä paljastavat typenkäytön tehokkuutta alentavat ravinnepuutokset. Usealla pilottitilalla toisen nurmisadon määrää alensi pitkät kuivuusjaksot, jotka alkoivat jo ennen ensimmäistä sadonkorjuuta. Lohduttavaa on, että nurmien ravinnetaseet olivat heikosta ensimmäisestä tai toisesta sadosta huolimatta hyviä eli nurmet pystyvät hyödyntämään ensimmäiseltä sadolta käyttämättä jääneet ravinteet hyvin myöhemmin kasvukaudella.

Yaran kasviravitsemusratkaisuja kehitetään monivuotisissa ruutukokeissa sekä yhdessä viljelijöiden kanssa.

Kuiviin oloihin nitraattimuotoista typpeä

Niiton jälkeisen kasvunlähdön kannalta on tärkeää, että nurmilla on käytössään riittävästi nitraattimuotoista typpeä, joka on heti käyttökelpoista kuivuudesta huolimatta. Yaran lannoitteissa typpi on ammoniunitraattina, josta nitraattimuotoinen typpi tukee nopeaa kasvuunlähtöä. Siksi myös kuivissa oloissa pelkkä karjanlannan tai ammoniummuotoisen typen käyttö ei tuota parasta mahdollista tulosta vaan karjanlannan täydentäminen sopivalla YaraMila- tai YaraBela-lannoitteella varmistaa kasvuunlähtöä. Samalla varmistetaan myös optimaalinen rehun raakavalkuaispitoisuus. Hankkijan kasvuohjelman kaistakokeissa on lisäksi havaittu, että YaraVita Thiotrac + YaraVita Amazinc -lehtilannoitus nostaa nurmisatoja kuivissa oloissa.

Optimoitu karjanlannan täydennyslannoitus pienentää satovaihteluita.

Atfarm-satelliittipalvelulla voit tehdä nurmille täsmälannoituskarttoja ja seurata kasvustojen kehittymistä kesän aikana.

Teksti: Mervi Seppänen
Vanhempi kehityspäällikkö, YaraSuomi