Lukukoira kuuntelee kärsivällisesti

Lukukoirakäynneillä koskettaa vilpittömyys, ilo ja onni, kun Huugo tulee paikalle. Olen päässyt kokemaan, mikä apu on lukukoirasta ja nähnyt kuinka oppilaat kehittyvät lukemisessa, iloitsee Huugon omistaja, lukukoiraohjaaja Ulla Vaskelainen.

Koira on yhä tavallisempi näky kouluissa ja kirjastoissa. Kennelliitto on kouluttanut lukukoiria ohjaajineen reilun parin vuoden ajan, ja tällä hetkellä vapaaehtoistyöhön kouluttautuneita koirakoita on lähes 200. Koira voi olla minkä tahansa rotuinen tai useamman rodun sekoitus. Oleellisinta on tehtävään sopiva luonne: koiran on oltava ystävällinen ja erilaisiin tilanteisiin sekä ihmisiin tottunut.

Lukukoiralle lukeminen on osa lukemaan innostamista. Lukukoiran tehtävänä on kuunnella lukijaa ja olla läsnä. Koira ei arvostele eikä huomauttele virheistä, hitaudesta tai epäröinnistä. Koiran läsnäolo rentouttaa lukijaa ja lievittää stressiä.

Tärkeintä on läsnäolo

Läsnäoloon konkretisoituu Huugon koululla tekemä työ: sen tehtävänä on maata oppilaiden vieressä kuunnellen ja vastaanottaa rapsutuksia samalla. Vaskelainen kuvailee Huugon olevan hommassa elementissään, sen olemus on hänen mukaansa valtavan rauhallinen ja hillitty, vaikka pommi tippuisi nenän edessä.

Yksi käyntikerta koululla kestää pari tuntia kerrallaan. Sinä aikana Huugo työskentelee kahden luokan kanssa, oppitunnin kerrallaan. Oppilaat lukevat Huugolle pareittain tai isommissa ryhmissä vuorotellen vuoropuheluna tai kappaleittain. Lukemisen lisäksi he oppivat kanssakäymisessä kuuntelemista ja keskittymistä.

–   Kukapa meistä ei toivoisi voivansa auttaa edes yhtä ihmistä joskus. Ja miksipä en jakaisi Huugon rakkautta muillekin, ei se jakamalla lopu, kun sen sydän on niin suuri, kiteyttää Ulla Vaskelainen motiivit tekemälleen vapaaehtoistyölle.

Satakiloinen on ronkeli