Automaattilypsy – uusinta lypsyteknologiaa
Automaattilypsyssä painopiste on lypsytyön suorittamisen sijaan lypsyrobotin toiminnan valvonnassa ja eläinten hyvinvoinnin seuraamisessa. Automaattilypsytiloilla aikaa ei kulu varsinaiseen lypsytyöhön, mutta karjakoon ollessa useamman robotin tiloilla jo satoja eläimiä, työtehtävät on osattava jakaa järkeviin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi lehmien umpeenpanot kannattaa tehdä keskitetysti kerran viikossa, jotta lehmien ker uu ja siirto toiselle osastolle tehostuu.
Jotta automaattilypsy toimisi mahdollisimman tehokkaasti, tulee lehmämäärä mitoittaa robotille sopivaksi. On kallista seisottaa robottia tyhjänä liian pienellä lehmämäärällä, mutta liian suurtakaan lehmämäärää ei robotille kannata ahnehtia. Robotilla lypsettävien lehmien lypsettävyyden tulisi olla hyvä, hitaasti maitoa antavat lehmät tarvitsevat pidemmän ajan lypsykertaa kohti ja laskevat robotin lypsykapasiteettia.
Robotin sopiva sijoituspaikka navetassa, riittävä lypsykapasiteetti sekä eläinliikenteen toimivuus ovat navettaympäristön edellytykset toimivalle automaattilypsylle.
Ruokinnalla voidaan tukea lehmien halukkuutta käydä robotilla.
Automaattilypsy hyödyntää uusinta teknologiaa ja vapauttaa lypsäjän päivittäisestä lypsytyön suorittamisesta siirtäen työn painopisteen robotin toiminnan tarkkailuun ja maidon laadun seurantaan. Automaattilypsy tarjoaa mahdollisuuden hyvinkin yksityiskohtaisen tiedon keräämiseen ja analysointiin.
Robottilypsyssä keskeisiä seurattavia tunnuslukuja ovat:
- lypsetty maitomäärä ja lypsyyn kulunut aika (maidon virtausnopeus)
- onnistuneiden ja epäonnistuneiden lypsykertojen suhde
- maidon sähkönjohtavuus
- maidon solupitoisuus (yläraja 250 000 kpl/ml)
- ohikulkujen määrä eli lypsyhalukkuus
- lypsykerrat/eläin/vrk (≥2)
- mikäli tilalla on useampia lypsyrobotteja, robottien välisten erojen seuranta
Huollata robotti säännöllisesti
Lypsyrobotin käyttöosat tulisi tarkistaa säännöllisesti ja kuluneet osat vaihtaa jo ennen rikkoutumista. Näin vähennetään yllättävistä laiterikkoutumisista aiheutuvia ongelmia. Useimmat kuluvat osat, kuten nännikumit, maitoletkut ja vedintenpesuharjat ovat helposti vaihdettavissa. Kuluneet tai rikkoutuneet pinnat keräävät helpommin bakteereja ja voivat siten heikentää maidon hygieenistä laatua.