Lehmä ei ole kertakäyttötuote

Suomalaisen tilan lehmä on poikinut keskimäärin 2,6 kertaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kotimaan lehmistä yli puolet on joko ensimmäistä tai toista kertaa poikineita. Yli 6 kertaa poikineita on enää alle 6 % kaikista lehmistä. Kuluvan vuosikymmenen aikana lehmien kestävyys on parantunut, mutta töitä on selvästi vielä. Tuotostasojen lisääntyessä lehmän terveys joutuu kovemman haasteen eteen ja kestävyydestä huolehtiminen on entistä tärkeämpää. Miksi tuotannon kestävyydestä on tärkeä puhua?

Hyvätuottoisissa karjoissa on usein korkea keskipoikimakerta, sillä eniten lypsävät kolmesta viiteen kertaan poikineet lehmät. Kolmannen kerran poikineen lehmän lypsykauden tuotos on tutkitusti yli 500 kg suurempi kuin toisella kierroksella olevan, puhumattakaan vertailusta ensikoiden tuotoksiin. Hiehon kasvatus lypsylehmäksi on myös kallista ja aikaa vievää puuhaa, kaksi vuotta ja 1500–2000 euroa ovat tilalle korvausprosentin mukaan kertautuva investointi. Jos lehmä joudutaan poistamaan jo ensikkokaudella, on hyvin todennäköistä, että kasvatukseen kulutettuja panoksia ei saada mitenkään takaisin. Kestävyyden parantaminen on myös ympäristöteko, sillä maitolitraan kohdistuvat hiilipäästöt pienenevät jokaisella lypsykaudella.

Poistot syyniin

Ensikoilla hedelmällisyysongelmat ja heikko tuotos ovat yleisimpiä poistojen syitä

Laadukas vasikka- ja hiehokasvatus ja ruokinta ovat avainasemassa ensimmäisen tuotantokauden onnistumisessa ja utareen maitoa tuottavan kudoksen lisäämisessä. Kuitenkaan esimerkiksi hedelmällisyysongelmat eivät usein näy päällepäin, ja voivat tulla harmillisena yllätyksenä. Kaikkia poistoja emme pysty tai haluakaan välttää. Jos lehmä on osoittautunut ensikkona lupaavaksi, toivottaisiin sen kuitenkin pääsevän näyttämään kyntensä (tai sorkkansa) jatkossakin. Tällaisesta eläimestä haluamme pitää kiinni kaikin keinoin. Kuitenkin tiloilla kolmannen kerran poikineiden määrä on melkein kolmanneksen pienempi kuin toista kertaa poikineiden. Mistä nämä poistot tiloilla aiheutuvat?

Useamman kerran poikineilla heikentynyt hedelmällisyys on toiseksi merkittävin poistojen syy

Näillä lehmillä hedelmällisyysongelmat ovat usein erityyppisiä kuin ensikoilla. Korkeatuottoista lehmää voi olla hankala saada tiineeksi, jos se kärsii energiavajeesta tai piilevästä ketoosista. Energiavaje on lypsylehmillä yleisin syy heikentyneeseen hedelmällisyyteen. Vastapoikineille kohdennettu energiarehu vähentää veren ketoaineita ja vapaita rasvahappoja, mikä lisää rehun syöntiä. Energiaa saadaan enemmän siis syöntikyvyn lisääntymisen kautta. Parantunut energiatase tekee follikkeleista laadukkaampia, jolloin siemennyksetkin onnistuvat varmemmin. Maksan glukoosin tuotantoa lisäävä energialiuos on helppo ja tehokas turva sille, että syönti ja tuotos eivät notkahda muutamia viikkoja poikimisen jälkeen.

Kaikista eniten useamman kerran poikineita menetetään utareterveyden ongelmien seurauksena

Näitä tapauksia on kaikista poistoista yli viidesosa. Poikimisen aikaan lehmän elimistössä on matala-asteinen tulehdus, joka kyllä tarpeellinen, mutta kuluttaa runsaasti energiaa ja käyttää vastuskyvyn voimia. Tulehduksen lisäksi hypokalsemia, piilevä ketoosi ja hapan pötsi ovat niin sanottuja porttisairauksia, jotka altistavat lehmää muille ongelmille. Esimerkiksi heikentyneen kalsiumaineenvaihdunnan takia valutteleva lehmä on altis utaretulehdukselle, kun vedinkanavat eivät jaksa sulkeutua kunnolla. Vastustuskyky vaatii runsaasti energiaa, erityisesti glukoosia. Jos maksa ei sitä kykene tuottamaan tarpeeksi, näkyy se sekä tuotoksen että vastustuskyvyn heikkenemisenä. Monet näistä ongelmista voidaan ratkaista oikeanlaisella ruokinnalla. Panostamalla laajaan kivennäisanalyysiin perustuvaan kivennäisruokintaan, syöntikyvyn lisäämiseen ja tulehdusta hillitsevään ruokintaan vältetään monet turhat tulehdukset.

Näinä aikoina tiloilla tavoitellaan tuottavaa ja kustannustehokasta ruokintaa

Ruokinta on suunniteltava joka vaiheessa tarkasti ja tavoitteiden mukaisesti, ja säästöjä ei kannata tavoitella terveyden ja tulevien lypsykausien kustannuksella. Ongelmien ennaltaehkäiseminen aina on kannattavinta niin lehmän, työn kuin kukkaronkin kannalta. Tilan lehmiinkin pätee hyvin sanonta: ”Ei se määrä, vaan laatu”. Ympäristön kannalta kaikkein järkevintä on pitkäjänteinen tekeminen, tuottavasti ja resursseja haaskaamatta.

Arvostetaan työtovereitamme, niin lehmiä kuin ihmisiä, ja pidetään huoli kaikkien jaksamisesta.

Vappu Tauriainen
Erikoisrehujen kehityspäällikkö