Emakot vaihtuivat lypsyvuohiin

Vuonna 2020 Suomessa oli 133 vuohitilaa ja 6050 vuohta
Ammattimaisia vuohitiloja on noin 15
Tilojen tärkein tuote on vuohenmaito, lihan myynti on vähäisempää
Juustoportti vastaanottaa kotimaan vuohen maidosta suurimman osan, tämän lisäksi toimii muutama pieni jalostaja
Valtarotuna suomenvuohi, joka on oikeutettu alkuperäisrotutukeen

Marko ja Tiina Pentinmäki valmistuivat Ilmajoelta agrologeiksi vuonna 2002. Samana vuonna tehtiin sukupolvenvaihdos Markon kotitilalla, jossa toimi tuolloin pieni yhdistelmäsikala. Vuonna 2003 toiminta laajeni, kun tilalle valmistui porsitussatelliitti ja vanhat tilat jäivät lihasikojen kasvatukseen. Muutamia vuosia sitten tulevaisuuden suunnan pohtiminen tuli jälleen ajankohtaiseksi, kun tiedettiin, että satelliittisikalassa emakoiden pito loppuu. Luvat ja rakennussuunnitelmat uudelle joutilas- ja tiineysosastolle olivat jo valmiina, mutta isäntäpari mietti, jos sittenkin tekisi jotain aivan muuta.

– Puolivitsillä jotain heitettiin, kun nähtiin jossain kuva vuohenlypsystä, Marko Pentinmäki kertoo.

Vitsistä tuli kuitenkin totta nopealla aikataululla. Ennen päätöstä Marko soitti Jalasjärvellä sijaitsevalle Juustoportille, josta näytettiin hankkeelle vihreää valoa. Vuohenmaidolle oli tuolloin kasvava tarve.

Päätös vuohenmaidontuotantoon siirtymisestä tehtiin tammikuussa 2016. Keväällä tehtiin muutokset lupiin ja rakennussuunnitelmiin, kaivuutyöt alkoivat juhannuksena ja vuoden vaihteessa oli jo valmista.

Tuotanto käyntiin nopeasti

Pentinmäen tilalla vuohet lypsetään 2x19-paikkaisella asemalla kerran päivässä. Kuvassa Tiina Pentinmäki.

Oma haasteensa tuotannon aloituksessa oli eläinten hankinta, joka aloitettiin jo rakentamisen aikana. Maitoauto kävi tilalla ensimmäisen kerran vappuna 2017. Alkuaika kului luonnollisesti opetellessa.

– Kyllä siinä pari vuotta kului, että rutiinit hioutuivat, Marko Pentinmäki kertoo.

Ammattimaisten vuohituottajien määrä Suomessa on pieni ja he pitävät tiiviisti yhteyttä. Vertaistuesta on paljon hyötyä etenkin tuotannon alkutaipaleella.

Tällä hetkellä Pentimäen tilalla on 300 lypsykuttua, nuorvuohia 40 päätä ja pukkeja 12. Lypsy tapahtuu 2x19- paikkaisella asemalla kerran päivässä ja kestää kolmisen tuntia. Vuohenmaidon tuotannon lisäksi tilalla kasvatetaan edelleen myös lihasikoja.

Lehtevää kuivaheinää ja Lypsy-Krossia

Tilan vuohien keskituotos on noin 1,7 litraa maitoa eläintä kohden päivässä.

– Joukossa on hyviä ja huonoja. Mitään mittaria ei ole käytössä, mutta parhaimmat lypsävät kolme litraa päivässä. Suomenvuohissa jalostus ei vielä ole kovin pitkällä, joten eläinmäärän kasvattamisen takia emme ole vielä pystyneet tekemään eläinvalintaa.

Maidon pitoisuudet vaihtelevat vuodenajan ja syötössä olevan heinän mukaan. Talvella pitoisuudet ovat korkeammat, valkuainen noin 3,4 % ja rasva 3,8 %. Pitoisuuksia kannattaa vuohillakin tavoitella, sillä ne parantavat maidosta saatavaa hintaa. Maitotiliin vaikuttaa myös kausihinnoittelu.

Vuohien väkirehuruokinta koostuu Lypsy-Krossista, joka jaetaan aamuisin asemalla lypsyn yhteydessä. Ilta-askareilla ruokintapöydälle jaetaan lisäksi viljaa, pääosin kokonaista kauraa, jossa on vähän ohraa mukana. Heinän suhteen vuohet ovat valikoivia, sen tulee olla nuorena tehtyä ja kuivaa, korret jäävät pöydälle.

– Kaikista hankalin asia tässä onkin ollut, että millä saa tehtyä oikeanlaista heinää. Esimerkiksi kolmoissadosta ei olla saatu syötettyä kuin pieni osa, ei saatu tehtyä tarpeeksi kuivana, Marko Pentinmäki sanoo.

Pentinmäen tilalla eläimet ovat pysyneet hyvin terveinä. Tilan vuohet ulkoilevat ympäri vuoden. Suomenvuohi on pitkälypsyinen, ja Markolla ja Tiinallakin on vuohia, joilla lypsykausi jatkuu jo kolmatta vuotta. Pian tilalla alkavat taas kevätkiireet, sillä suurin osa poikimisista painottuu kevätkaudelle. Suurempia investointeja Pentinmäen tilalla ei ole nyt näköpiirissä, eläinmäärän täytyttyä on hyvä hetki keskittyä arjen sujuvaan tekemiseen.