Lipaisu turvaa kivennäistäydennyksen MTY Hunnakolla

Valkoisten hankien keskellä Etelä-Pohjanmaan Jalasjärvellä sijaitsee MTY Hunnakon maitotila. Keli on näin tammikuun loppupuolella kirkas ja maisema niin valkoinen, että tietä ei pellonpientareesta pysty melkein erottamaan. Valkoisuuden läpi luovittuamme, MTY Hunnakon lypsykarjatila erottui pellon keskeltä. Vastassa oli lämmin tuulahdus pohjalaasuutta, kun tilan omistajista Sami, Eeva ja Jorma Hunnakko ottivat vierailijat vastaan.

Keskustelu hersyi Jorma Hunnakon vauhdittamana lypsyrobottien hankinnasta Tuurin kyläkaupan avajaisiin. Tarinaa on totisesti tilalla kerrottavanaan, erityisesti pitkäjänteisestä laadukkaasta työstä ja edelläkävijyydestä. He ottivat ensimmäisenä tilana Jalasjärvellä käyttöönsä lypsyrobotin. Eeva Hunnakko muistelee, että uuteen lypsymuotoon siirryttiin joulukuussa 2004. Jorma täydentää, että lähes tämän koko ajan, eli melkein 15 vuotta, houkutusväkirehuna on käytetty laadukkaaksi todettua Auto-Krossi II:sta.

Laatua tuotoksista tinkimättä

Tuvan seinältä löytyy vuosi ennen lypsyrobotin käyttöönottoa kirjattu Walter Ehrströmin säätiön pronssinen mitali pitkäaikaisesta ja menestyksekkäästä työstä elintarvikehygienian säilyttämiseksi. Ei varmasti tämän takia ole sattumaa, että toimintaa ollaan kehitetty laatunäkökulman saattelemana. Kolme vuotta sitten valmistui navettaan lisäosa, johon investoitiin toinen lypsyrobotti. Samaiseen lisäosaan siirrettiin myös alkuperäinen robotti, joka myöhemmin korvattiin uudella mallilla. Lisäosassa märehtii nyt 95 tyytyväisen näköistä lypsylehmää 36 kilon keskimääräisellä päivätuotoksella.

Sami Hunnakko esittelee navetan ruokintaratkaisuja. Lypsylehmillä on käytössään houkutusväkirehun lisäksi seos. Seos koostuu nurmisäilörehusta, rypsistä, viljasta, suojatusta rasvasta, kivennäisistä ja oljesta. Viljoista kaura jouduttiin viime kasvukauden märkyyden takia säilömään murskeviljana, kun taas ohran kuivaus onnistui. Seokseen on myös syksystä asti lisätty hieman soodaa, tasoittamaan säilörehun matalien kuitujen aiheuttamaa ajoittaista pötsin happamuutta.

Lipaisu turvaa kivennäistäydennyksen

Ruokintapöydältä löytyy myös vasta jaetun seoksen keskeltä Nuolusanko Lypsy, johon on luotettu kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinitäydentäjänä jo kaksi vuotta. Sami laskee, että yhden nuolusangon kulutus on viikosta puoleentoista viikkoon. ”Fiksumpi kuin iso möltti, ei jää haaskuuta”, kommentoi Jorma Nuolusanko Lypsyn kokoa.

Nuolusanko Lypsy on kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinipitoisuudeltaan erittäin väkevä nuolukivi, mutta siitä huolimatta maittava. Ruokintapöydällä käydäänkin vieraiden silmien alla pientä kisaa kaveruksien kesken, kumpi ehtii useammin lipaisemaan nuolusankoa.

Valvontahuoneessa komeilee aikaisemman tuttavuuden kirkkain versio, Walter Ehrströmin säätiön kultaisen mitalin kunniakirja, joka on MTY Hunnakolle huhtikuussa 2017 myönnetty. Laatutyö jatkuu siis edelleen, ja sitä maatalousyhtymämuodossa siirretään tuleville sukupolville eteenpäin. Meneillään olevat vasikkalan parannustyöt ovat osa jatkuvaa kehitystä tilalla.

Paluumatkalla lypsylehmien puolelta, vanhassa pihatossa olevat umpilehmät tervehtivät leppoisasti. Umpilehmille on tehty oma seoksensa, jonka on selkeästi kuitupitoisempaa kuin lypsylehmien seos. Näin joutilasajan turha lihominen vältetään. Seoksen vieressä tarjolla on myös Nuolusanko Umpi, joka on suunniteltu täydentämään umpilehmien ja kehittyvän sikiön tarpeita.