Primo Powermix maittaa Salojen juottovasikoille

Mikolle ja Katrille vasikoiden terveys on pääasia.

Porissa Katri ja Mikko Salon kasvattamossa juottovasikat ovat terveitä ja hyvin kasvavia. Katri ja Mikko ottivat ohjat käsiinsä vuonna 2002, jolloin rakennettiin ensimmäinen vasikkala. Aiemmin tilalla kasvatettiin osa vasikoista teurasikään asti, mutta vuodesta 2016 alkaen ovat kaikki tilalle tulleet ternivasikat lähteneet loppukasvatukseen muualle puolen vuoden iässä.

Salojen keskityttyä pelkästään alkukasvatukseen eläinpaikkoja juotto-osastoilla on nostettu 235 eläimeen. Juottamoon otetaan sekä maitorotuisia sonneja että lehmiä, lajittelu sukupuolen mukaan tapahtuu vasta niiden lähtiessä tilalta eteenpäin.

Salot ovat olleet tyytyväisiä käytössä olleeseen Primo Powermix -juomarehuun. Varsinkin rehun koostumus saa heiltä kiitosta. Juottolaitteen automaattisen pesun pesutulos on aiempaa puhtaampi, eikä laitteeseen jää jäämiä juomarehusta. Myös tutit pysyvät Katrin mukaan puhtaampina. Juomarehun päiväannos on rajoitettu 15 litraan. Vasikoiden juoma maitomäärä vaihtelee ja keskimäärin ne juovat 10 litraa päivässä. Mikko pitää rajoitettua juottoa parempana, sillä täysin vapaalla juotolla keskikasvu ei hänen mukaansa nouse merkittävästi. Juoton onnistumiseen vaikuttaa myös lähtötilan juottokäytännöt. Katrin kokemuksen mukaan esim. kahdesti päivässä juottoon tottunut vasikka ei välttämättä opi lisäämään juontikertoja automaatilla. He kertovat kokeilleensa monia eri juottotapoja aikojen saatossa, mutta todenneet heidän tilalla automaattijuoton toimivimmaksi.

Juomarehun ohella vasikoille on tarjolla vapaasti säilörehua ja Primo Kasvatus I -täysrehua. Vieroituksen lähestyessä vasikat totutetaan asteittain seosruokintaan, jossa on mukana ohraa, rypsiä ja kivennäistä. Vieroituksen jälkeen vasikat siirretään teinihalliin, jossa ne saavat seoksen lisäksi väkirehutäydennystä aamuisin ja iltaisin erikseen jaettuna. Mikon mukaan seoksen väkirehuprosentti on pidetty maltillisena, jotta osa väkirehusta voidaan jakaa erikseen. Salojen mukaan tapa on osa heidän rutiinejaan, ja helpottaa seurantaa. ”Väkirehun jakaminen erikseen aktivoi eläimiä, ja se taas helpottaa eläinten tarkkailua, kun kaikki liikkuvat syömään”, Mikko perustelee.

Tarkalla eläinsilmällä terveystilanne pysyy yllä

Katri ja Mikko Salon juottamossa on 235 eläinpaikkaa.

Salot painottavatkin eläinsilmän sekä jatkuvan tarkkailun tärkeyttä vasikkakasvattamon arjessa. ”Hoitopäätös on tehtävä heti. Ei kannata jäädä odottamaan seuraavaan päivään, jos vasikka olisikin parempi”, Mikko sanoo. Salot pitävät tärkeänä omien silmien käyttöä tarkkailussa. Eläinten terveyden eteen tehty työ tuottaa tilalla tulosta, vasikoiden poistuma on 2,5 %, ja keskikasvu puolen vuoden ikään asti 1100 g/vrk.

Tilalle tulevan vasikan laatu on tärkeää. ”Heikosta ei juottokaudella saada kultakimpaletta”, Katri sanoo. Tämänhetkinen ryhmä on Mikon ja Katrin mukaan ollut hyvä, eikä ripulia tai muitakaan terveysongelmia ole pahemmin ollut. Mikko ja Katri toteavat kuitenkin, että saapuvien vasikkaerien välinen vaihtelu terveydessä voi lähtökohtaisesti olla hyvinkin suurta. Vasikoita tulee tilalle kahden kuukauden välein, eli kuusi vasikkaerää vuodessa. Saloille työ on elämäntapa. ”Suurpiirteinen tekeminen ei toimi”, Katri sanoo.