Mielelläni testaan uusia rehuja
Mäkeläisen nautatilalla päätökset tehdään eurot ja kannattavuus edellä. Siksi rehuyhteistyö Hankkijan kanssa on jatkunut yli kymmenen vuotta.
Maatalousyrittäjät Janne Mäkeläinen ja Kirsi Reijonen aloittivat yrittäjäuransa vasikoiden välikasvattajina Jannen kotitilalla Loimaalla vuonna 2014. Viimeisin investointi valmistui vuonna 2020, jolloin tuotantokapasiteetti kasvoi 600 vasikka- ja 200 loppukasvatuspaikkaan. Vasikoiden kasvattaja pystyy kohentamaan tulostaan vain pienentämällä tuotantokustannuksiaan tai parantamalla vasikoiden kasvua. Mäkeläisen tilalla katse on tiukasti molemmissa. – Vasikoiden kasvutavoitteemme on 1 100–1 200 grammaa päivässä. Sonnien loppukasvatuksessa tavoittelemme 700 gramman päiväkasvua. Olemme saavuttaneet tavoitteet melko hyvin, Mäkeläinen sanoo.
Mäkeläisen tilan uusin kasvatushalli valmistui neljä vuotta sitten. HKScan hakee hiehot ja sonnit jatkokasvatukseen kuuden kuukauden iässä.
Vasikat tulevat vuonna 2020 valmistuneeseen moderniin juottamoon kahden viikon ikäisinä. Sieltä ne siirtyvät kahdeksan viikon ikäisinä neljäosastoiseen kasvatushalliin. Kuuden kuukauden ikäisinä vasikat haetaan HKScanin lihatiloille loppukasvatukseen. Tilalle jäävät sonnit lähtevät teuraaksi 18 kuukauden iässä.
Heikki Ikävalkon, Janne Mäkeläisen ja Tiina Hakalan rehuyhteistyö on jatkunut kymmenen vuotta
Hyviin kasvutuloksiin pääsy on vaatinut tarkkaa suunnittelua ja uusien rehujen kokeiluja. Rehuasioissa yrittäjien apuna ovat olleet myyntipäällikkö Heikki Ikävalko ja ruokinta-asiantuntija Tiina Hakala Hankkijalta. – Janne ja Kirsi tietävät hyvin, mitä he haluavat ja mitkä ovat heidän omat tavoitteensa. He ovat myös kiinnostuneita kokeilemaan uusia rehuratkaisuja, mikä on tärkeää meille ja ennen kaikkea muille yrittäjille, Ikävalko kiittelee. Mäkeläinenkin on tyytyväinen saumattomaan yhteistyöhön. – Hankkijan kanssa asioinnissa olen tykännyt etenkin kokonaispalvelusta. Saamme samasta paikasta ruokintasuunnitelmat, rehut ja kaikki muut ruokintaan liittyvät palvelut. Mäkeläinen kertoo, että vasikoiden ja lihasonnien ruokinnassa on tarkoituksella melko vahva väkirehupainotus.
"Olemme lisänneet viljan ja täysrehun osuutta seosrehuissa."
Viljan ja säilörehun kuiva-ainekustannuksessa ei ole laskelmieni mukaan kovinkaan suurta eroa, joten olemme lisänneet viljan ja täysrehun osuutta seosrehussa. Juottovasikoiden ensimmäisenä kiinteänä rehuna tilalla käytetään Primo Kasvatus 1 -täysrehua, josta tehdään terniapetta kuivan heinän kanssa. Isommille vasikoille valmistetaan seosrehu säilörehusta, bakteeri- ja Maxammom-käsitellystä viljasta, täysrehusta ja kivennäisistä. Tila viljelee 90 hehtaarin pelloillaan nurmea ja viljaa. Nurmea viljellään myös sopimusaloilla. Ohraa, vehnää ja kauraa ostetaan lisäksi yhteistyötiloilta. Rehuviljan korjuuseen ja varastoin tiin on saatu kustannustehokkuutta säilömällä vilja murskattuna bakteeri ja Maxammon-valmisteilla käsiteltynä. Kuivattua viljaa tilalla ei ole. Skotlantilaisen Harbro-yrityksen kehittämän Maxammonin käyttöotto kuusi vuotta sitten muutti ruokintastrategiaa.
Maxammom-käsittely on hyvä ja varma tapa säilöä viljaa. Se nostaa viljan pH:ta, mikä tukee vasikan terveyttä. Käsittely nostaa myös viljan valkuaispitoisuutta. Hyvien ominaisuuksiensa ansiosta Maxammomsäilötty vilja antaa mahdollisuuden aikaisempaa väkirehupainotteisempaan ruokintaan, Mäkeläinen summaa. Tilalla hallitaan taloutta myös käyttämällä rehujen hankinnassa kiinteähintaisia termiinisopimuksia. – Viimeksi sidoin kahdeksan kuukauden vasikkarehuostot tiettyyn hintaan. Rehun osalta ei ole siten hinnannousun riskiä. Toimintaympäristö on taloudellisesti muutenkin riittävän haastava, joten riski kannattaa poistaa sieltä, missä se on mahdollista, tuotannon kannattavuutta viikoittain seuraava Mäkeläinen linjaa. Kustannussäästöä tilalla saadaan myös separoimalla kuivalannasta kasvatushallin kuivike.
Maxammon nostaa valkuaista
Maxammon-säilöntäaine muuttaa viljan paremmin naudoille sopivaan muotoon. Tutkimuksissa on todettu Maxammonin lisäävän nautojen kasvua. Maxammon-käsittely nostaa viljan pH:n 8,5–9:ään, jolloin viljan määrää ruokinnassa voidaan nostaa pötsikäymisen siitä kärsimättä. Käsittely nostaa myös viljan valkuaispitoisuutta keskimäärin neljällä prosenttiyksiköllä, jolloin muun valkuaisen määrää voidaan vähentää. Maxammom-käsittelyn voi tehdä kokonaisille tai murskatuille jyville. Käsittely onnistuu seosrehuvaunussa tai murskemyllyssä. Maxammonin vaikutus perustuu kaasuuntumiseen, joten aineen ei tarvitse koskettaa jokaista jyvää. Viljan kosteuden pitää olla käsitellessä 16–20 prosenttia. Maxammon-käsitellyn viljan voi säilöä siilossa tai kasassa betonipohjalla. Vilja on helppo ottaa siilosta seosrehuvaunuun, sillä se ei jäädy talvellakaan.
Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen