Onko 48 kg keskimaitoa tavoitettavissa?

Poikimisen jälkeen lehmän energian ja muiden ravintoaineiden tarve kasvaa nopeasti. Kun alkulypsykauden ruokintaan ja olosuhteisiin panostetaan määrätietoisesti, vastauksena voi olla korkea maitotuotos, parempi terveys ja pitkäikäisemmät lehmät. Maitotaipale Oy on onnistunut tässä erinomaisesti.

Liperin Ahonkylässä sijaitsevalla Maitotaipale Oy:n tilalla lehmät märehtivät rauhallisesti hiekkapedeillään. Hyvät lepo-olosuhteet ovat osa kokonaisuutta, jonka ansiosta karja on saavuttanut keskimäärin 48 kg energiakorjattua maitoa (EKM) päivässä. Se vastaa noin 14 100 kilon energiakorjattua vuosituotosta 305 päivän lypsykaudella.

Tilan yrittäjät Mikko Lihavainen ja Titta Pehkonen kertovat, että sekä olosuhteisiin että ruokintaan panostaminen ovat olleet avainasemassa hyvän tuotoksen mahdollistamisessa. Uusia ajatuksia ja kehityskohteita löytyy aktiivisen yhteistyön kautta muiden tilojen ja alan toimijoiden kanssa.

lehmiä laitumella

Tasapainoinen ruokinta mahdollistaa tuotoksen

Lypsylehmien seoksessa monilajista nurmisäilörehua täydennetään omalla murskeviljalla, Farmarin Rypsirouheella, melassileikkeellä ja Farmarin Energia Mixerillä. Kolmella lypsyrobotilla on ollut jo usean vuoden ajan käytössä Auto-Krossi 4.

Takakierrossa oleva VIC-ryhmä saa robotilta lisäksi Acetona Energy Power -energiarehua tukemaan herumista ja maksan toimintaa. Hyvin toimiva maksa muodostaa glukoosia muun muassa propionihaposta ja elimistön omista rasvoista. Tavoitteena on pitää vastapoikineen lehmän laihtuminen sekä lihaksiston hajotus kohtuullisella tasolla.

Myös tulehdusten hillitseminen on tärkeää. Kun valkosolut eivät kuluta lehmän tarvitsemaa glukoosia ylimääräisesti, energiaa jää enemmän tuotantoon ja eläimen hyvinvointiin.

Maitotaipale Oy:n yrittäjät Mikko Lihavainen ja Titta Pehkonen tilaympäristössä.
Maitotaipale Oy:n yrittäjät Mikko Lihavainen ja Titta Pehkonen iloitsevat maitotuotoksen hyvästä kehityksestä.

Ruokinta-asiantuntija seuraa onnistumista

Kivennäisruokinnassa otettiin käyttöön Kultakivennäinen sekä lypsäville että umpilehmille. Tulokset ovat näkyneet esimerkiksi erottelumaidon määrän vähenemisenä ja hyvänä tiinehtyvyytenä. Myös ternimaidon Brix-arvot ovat pysyneet erinomaisella tasolla.

Heruvien lehmien ruokintaan lisättiin lisäksi Farmarin Easylin -pellavapuriste. Ruokinnan onnistumista seuraa ruokinta-asiantuntija Eeva Ämmälä Online-Onnikki-ruokintapalvelun avulla.

Laadukas säilörehu luo perustan

lehmä makaa navetassa
Lehmän tuleva tuotantopotentiaali rakentuu jo ummessaolokaudella ja vasikan ensimmäisissä elinvaiheissa.

Maitotaipaleen tilalla panostetaan erityisesti laadukkaan ja hyvin sulavan säilörehun tuotantoon. Suuresta säilörehusadosta huolimatta rehun D-arvo ei aina yllä tavoitetasolle. Tällöin ruokintaa on voitu hienosäätää esimerkiksi robottirehun määrää lisäämällä.

Ruokinnan optimointi näkyi nopeasti tuotoksessa, ja maitomäärät nousivat useina päivinä yli 50 kilogramman EKM-tasolle.

Mikko kertoo olevansa tyytyväinen tilan kehitykseen. Korkean tuotoksen lisäksi myös karjan terveys on parantunut merkittävästi vuosien aikana. Lehmien kestävyydestä kertoo karjan keskipoikimakerta 3,1 sekä se, että lypsyssä on useita satatonnareita.

Investoinneilla lisää hyvinvointia

vasikat makaavat navetassa

Tilan kehitystyö jatkuu jatkuvien investointien ja toimintatapojen kehittämisen avulla. Lypsyosaston käytävää kuluttavaa raappaa on suunniteltu korvattavan keräävillä lantaroboteilla, mikä parantaa sekä eläinten että tilan toimintaympäristön hyvinvointia.

Lisäksi nuorkarjan kasvatusolosuhteita kehitetään, jotta eläinten hoito ja kasvatus voidaan toteuttaa entistä toimivammin samalla tilakeskuksella.

Uudet tavoitteet ovat jo asetettu. Tulokset osoittavat, että määrätietoinen panostaminen ruokintaan, olosuhteisiin ja eläinten hyvinvointiin kantaa hedelmää pitkälle tulevaisuuteen.

Lehmän tärkeimpien elinten ja aineenvaihduntareittien toiminta rakentuu jo sikiöaikana ja vasikan ensimmäisten elinkuukausien aikana. Siksi panostukset umpilehmiin ja vasikoihin näkyvät pitkälle tuleviin lypsykausiin ja jopa seuraaviin sukupolviin. Huippulehmän rakennuspalaset kootaan jo ennen ensimmäistä poikimista.

Vappu Tauriainen
Kehityspäällikkö, Hankkija Oy