Pötsipuskuri

KOLME PUSKURIA PÖTSIN PH:N LASKUA VASTAAN

• Pötsipuskurin tehokkuus perustuu kolmen pötsin pH:ta neutraloivan aineen yhdistelmään: soodaan, magnesiumoksidiin ja Acid Buf-puskuriin.
  • Soodan eli natriumbikarbonaatin vaikutus perustuu sen kykyyn vastustaa happamuuden muutosta. Sooda nostaa pötsin pH:n takaisin normaalille tasolle turvallisesti ja nopeasti (Le Ruyet ja Tucker 1992).
  • Magnesiumoksidi neutraloi pötsissä syntyviä happoja muodostamalla veden kanssa emäksisen liuoksen (Erdman 1988). Magnesiumoksidi nostaa pötsin pH:ta hitaammin kuin sooda (Le Ruyet ja Tucker 1992).
  • Acid Buf on kalkkeutunutta Lithothamnium calcareum-merilevää, jonka on tutkimuksissa havaittu neutraloivan pötsin pH:ta pitkäaikaisemmin kuin soodan (Calitz 2009, Cruywagen ym.2015). Acid Bufin vaikutus perustuu sen hunajakennomaisen rakenteen hitaaseen hajoamiseen happamassa ympäristössä (Cruywagen ym. 2015). Rakenteen hajotessa pötsiin vapautuu emäksistä kalsium- ja magnesiumkarbonaattia tasaamaan pötsin pH:ta (Calitz 2009).
• Sisältää myös orgaanista seleeniä ja B-vitamiineja, jotka tukevat pötsimikrobien normaalia toimintaa
• Pieni käyttömäärä (120-150 g/lypsylehmä/päivä) riittää tehokkaaseen pötsin happamuuden neutralointiin

SISÄLTÄÄ AINUTLAATUISEN PROGUTIN

• Progut® on erittäin tehokas patentoidulla hydrolyysikäsittelyllä valmistettu hiivavalmiste.
  • Tutkimuksissa Progut on nostanut maitotuotosta keskimäärin 1,5 kg /lehmä/päivä. Progutin teho säilyy todennetusti läpi lypsykauden. Lisäksi Progutin on havaittu laskevan lehmien maidon solupitoisuutta, tukien mahdollisesti siten myös aikuisten lehmien kykyä puolustautua taudinaiheuttajia vastaan. (Gaffney ym. 2014)
  • Progutin on myös havaittu lisäävän pötsimikrobien määrää ja haihtuvien rasvahappojen tuotantoa pötsissä (Kettunen ym. 2016). Haihtuvat rasvahapot ovat naudan pääasiallinen energianlähde.

HAPANPÖTSIN RISKIÄ LISÄÄVÄT

• Säilörehun erityisen korkea D-arvo (yli 700 g/kg ka)
• Lehmien kuiva-aineen syönnistä alle 30 % on peräisin karkearehun NDF-kuidusta (Humer ym. 2018)
• Karkearehun syönnin vähentyminen
• Ruokinnassa on runsaasti kotoista viljaa (ohraa, kauraa, vehnää), jonka tärkkelys hajoaa pötsissä nopeasti.

HELPPOKÄYTTÖINEN

• Sopii seosruokintaan, säilörehun päälle jaettuna ja pullotukseen
• Hienojakoinen jauhe sekoittuu tasaisesti seosrehuvaunussa

paino: 25,00 kg

Lihanaudoille 80-100 g/päivä

Pyydä tilallesi optimoitu ruokintasuunnitelma aina rehujen käyttöönoton yhteydessä ja säilörehujen vaihtuessa ruokinta-asiantuntijaltasi.

Lähdeviitteet:

Gaffney, D., Sheehy, M., Vuorenmaa, J. and Fahey, A. (2014) The effect of supplementing dairy cows with a hydrolyzed yeast product (ProgutRumen) on milk production and somatic cell scores (Abstract). In: Journal of Animal Science. Vol. 92, E-Suppl. 2/J. Dairy Sci. Vol. 97, E-Suppl., 789.

Kettunen, H., Vuorenmaa, J., Gaffney, D. and Apajalahti, J. (2016) Yeast hydrolysate product enhances ruminal fermentation in vitro. In: Journal of Applied Animal Nutrition 4.

Humer, E., Petri, R.M., Aschenbach, J.R., Bradford, B.J., Penner, G.B., Tafaj, M. & Südekum, K.H. (2018) Invited review: Practical feeding management recommendations to mitigate the risk of subacute ruminal acidosis in dairy cattle. Journal of Dairy Science 101:872-888.

Le Ruyet, P. & Tucker, W.B. (1992) Ruminal buffers: temporal effects on buffering capacity and pH of ruminal fluid from cows fed a high concentrate diet. Journal of Dairy Science 75: 1069-1077.

Erdman, R.A. (1988) Dietary buffering requirements of the lactating dairy cow: A review. Journal of Dairy Science 71: 3246-3266.

Cruywagen, C.W., Taylor, S., Beya, M.M. & Calitz, T. (2015) The effect of buffering dairy cows diets with limestone, calcerous marine algae, or sodium bicarbonate on ruminal pH profiles, production responses, and rumen fermentation. Journal of Dairy Science 98: 5506-5514.

Calitz, T. (2009). The effect of acid buf and combinations of acid buf and sodium bicarbonate in dairy cow diets on production response and rumen parameters. Stellenbosch University.