Rehujen termiinikauppa on kiinnostava työkalu tilan johtamiseen

Termiineistä on tilan johtamisen kannalta useita hyötyjä: mm. tarkka budjetointi, markkinariskeiltä suojautuminen ja ajan säästö. Kolme Hankkijan rehuasiakasta jakaa omat kokemuksensa rehujen termiinikaupankäynnistä.

Perinteinen rehujen kaupankäyntimalli, päivänhintainen kauppa, perustuu rehutehtaiden siiloissa olevien raaka-aineiden hintaan. Rehujen termiinikaupassa tuotehinnat pohjautuvat rehuraaka-aineiden pörssihintoihin. Hankkijan asiakkaat voivat tehdä rehujen termiinikauppoja jopa 10 kuukauden päähän nykyhetkestä, riippuen markkinatilanteesta ja tuotteesta.

Andreas Johansson ja Sonja Ek-Johansson - Parainen

Heisalan saaressa Paraisilla Andreas Johanssonin ja Sonja Ek-Johanssonin maitotilalla on 93 lypsylehmää. Andreas ja Sonja ovat tehneet rehujen termiinikauppaa ruokinta-asiantuntija Ann Henrikssonin kanssa vuodesta 2020 lähtien.

– Kun soitin ja varoitin hinnankorotuksista, Andreas päätti, että lyödään hinnat lukkoon huhtikuuhun asti, kertoo Ann.

Sonjan mielestä termiinisopimukset tuovat turvaa ja tasoittavat riskejä hinnannousuja vastaan.

– Budjetointi on myös helpompaa, kun tietää, mitä rehut maksavat. Olisihan se varmaan mahdollista joku sentti saada sieltä täältä, mutta tiedän, että Maito-Krossi II toimii. Laitan vaan WhatsAppilla viestiä Annille rehutilauksesta. Se on sitä businessluottamusta niin sanotusti, Andreas pohtii.

Jurmun maatila – Pudasjärvi

Henri, Sirpa ja Juhani Jurmu pyörittävät 95 lypsylehmän navettaa Pudasjärven Sarakylässä, lehmien keskituotos lähentelee Tuotosseurannan mukaan jo 12 000 EKM kg rajapyykkiä. Jurmut ovat käyttäneet jo useana vuonna hyödykseen Hankkijan tarjoamaa rehujen termiinikaupankäyntimallia.

– Olemme käyttäneet niissä asiantuntijaa apuna. Ne ovat onnistuneet hyvin, kertoo Juhani aikaisemmista kokemuksista.

– Nyt on ihan mukava säästö syntynyt termiineistä, kun panosten hinnat ovat nousseet sopimuksen teon jälkeen, hän jatkaa. Säästöä on talvelle 2020-2021 tehdyistä termiinisopimuksista tullut noin 4000 euroa. Kesän termiinijakso on haastatteluhetkellä vasta alkamassa, mutta markkinanäkymien perusteella Juhani arvioi tulevaa valoisasti.

– Kyllä se nyt näyttää siltä, että arviolta 6000 euroa tulee siitäkin säästöä. Onhan nämä aika merkittäviä, kun isot määrät kulkee läpi tavaraa. Hinnan pysyessä tasaisena on helpompi budjetoida ja suunnitella hommaa eteenpäin, Juhani vielä tiivistää.

Tikkanen Vesa ja Anita - Lapinlahti

Vesa ja Anita Tikkasen maitotilalla Lapinlahden Martikkalassa erikoisuutena on karusellilypsyasema, joka pyörittää tilan 80 lypsylehmää kahdesti päivässä. Tikkasten tilalla on tehty rehujen termiinisopimuksia jo viiden vuoden ajan.

– Heiluntavaiheille ollaan aina näitä katsottu, Vesa kertoo.

– Viime syksyn ja talven kaudella tuli aika roima säästö, ja koko kevätkin oli suojattu hintaheilunnalta, ruokinta-asiantuntija Markku Komulainen toteaa. Tilalla on termiinisopimusten rinnalla käytetty päivänhintaisia rehuja niissä markkinan vaiheissa, joissa markkinat ovat kääntymässä laskuun.

– Pitää osata katsella vähän vuoden kulkua meillä ja maailmalla, minne päin se koko homma liikahtaa, kertoo Vesa omasta taktiikastaan. Hän seuraa myös raaka-ainemarkkinadataa useista kanavista pitääkseen itsensä ajan tasalla.

Tikkaset ovat tyytyväisiä termiinisopimustoimintaan.

– Tuopi se tietyn vakauden sopimuskaudelle, kun tietää mitä eväät maksavat. Ei tarvitse kytätä päivänhinnan matalinta hintapiikkiä ja kikkailla kuormakoilla, täydet kuormat säästävät rahdissa. Rehun hinta voi olla toisella edullinen, mutta ruokintasuunnitelmaan laitettaessa se osoittautuukin kalliiksi puhumattakaan siitä, minkälaisista komponenteista rehu on koostettu, pohtii Vesa.