Rehujen termiinikauppa tilan riskienhallinnassa

Viimeisen kahden vuoden aikana olemme nähneet tapahtumia, joita harvat olisivat osanneet etukäteen arvata. Koronakriisistä sotaan Ukrainassa, energiakriisiin ja kovaan korkojen nousuun sekä inflaatioon.

Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan maatalouden tuotantopanosten ja raaka-aineiden hinnat nousivat voimakkaasti. Rehuraaka-aineiden, kuten viljojen, kuitujakeiden, rouheiden ja lisäaineiden saatavuus vaikeutui merkittävästi. Kysynnän pysyessä ennallaan nousi edellä mainittujen raaka-aineiden markkinahinnat räjähdysmäisesti ja maatiloilla tämä merkitsi reipasta kustannusten nousua.

Termiinikaupan edelläkävijänä

Hankkija on tarjonnut jo reilun kymmenen vuoden ajan rehuasiakkailleen mahdollisuutta kiinnittää omien ostorehujen hinta ennakkoon termiinisopimuksella. Sopimuksen avulla kotieläintuottajan on mahdollista suunnitella ja budjetoida tulevia rehukustannuksia ja suojautua markkinoiden nousuilta. Nykyisin noin kolmannes asiakkaista suojaa rehuhankintansa joko kokonaan tai osittain termiinisopimuksen avulla.

Termiinikaupassa on hyvä muistaa, että tehdyt sopimukset ovat kumpaakin osapuolta vahvasti sitovia. Sopimuksen toimitusmäärästä voi poiketa tilanteen mukaan maksimissaan 10 prosenttia. Esimerkiksi, jos termiinisopimus on tehty sadan tonnin rehuerästä, tulee rehua minimissään ottaa sopimusjaksolla 90 tonnia ja maksimissaan 110 tonnia. Mikäli sopimusaikana ruokinnallisista syistä joudutaan vaihtamaan rehutuotetta esimerkiksi valkuais- tai energiapitoisempaan rehuun, se onnistuu ongelmitta. Sopimukselle vaihdettavan tuotteen hintataso tarkastetaan vain sopimuksen tekohetken hinnaston mukaiseksi.

Termiinisopimuksen hinta on kiinteä koko sopimuksen ajan riippumatta siitä, minkälaista turbulenssia markkinoilla on. Helpointa on verrata termiinisopimusta kiinteisiin, määräaikaisiin sähkösopimuksiin, jotka eivät muutu pörssihintojen muuttuessa.

Riskien hajauttamista lähes vuoden päähän

Termiinisopimusjaksot ovat auki yleensä 8-11 kuukautta markkinatilanteen ja tuotteen mukaan. Käytännössä se tarkoittaa, että asiakas voi sitoa rehuostojaan kiinteään hintaan neljän kuukauden jaksoissa lähes ympärivuotisesti.

Kun termiinisopimus on laadittu ja allekirjoitettu, syntyy myyjäosapuolelle eli Hankkijalle ”ostoslista”, jonka perusteella sopimukseen sisältyvien tuotteiden raaka-aineet hankintaan markkinoilta. Asiakkaalle tehty termiinikauppa viedään päätökseen raaka-ainehankinnassa ja siitä syntyy hankintakulu, joka sitten aikanaan siirtyy ostajalle valmiin tuotteen valmistuksen ja toimituksen jälkeen.

Hajauttamista pidetään hyvänä sijoituskäytäntönä ja sama koskee termiinikauppaakin. Riskien hallinta sijoitustoiminnassa perustuu aikaan ja määrään. Kiinnittämällä osan rehutarpeesta termiinikaupalla hajautetaan omaa markkinariskiä ja vältetään suurimmat sudenkuopat. Kuinka suuri osa hankinnoista kannattaa kiinnittää, riippuu oman talouden tilanteesta ja omien tulovirtojen näkymistä.

Termiinikauppa on ennen kaikkea riskien hallintaa, talouden suunnittelua ja kulujen budjetointia.