Tarkalla ruokinnalla hyvää tulosta

Hankkija on kehittänyt uusia työkaluja maitotilan ruokinnan tarkentamiseen. Online-Onnikki ja Tulos-Tuulikki kertovat nopeasti ruokinnan muutostarpeista.

yhteistyö
Esa ja Marja-Leena Rahja ja Marjo Ala-Kopsala laativat yhdessä ruokintasuunnitelmat. ”Homma toimii, kun sekä maitotila että rehukumppani pärjäävät. Vakiintunut yhteistyö on myös lehmien etu”, Esa Rahja tiivistää.

Rahjan maitotilalla Kalajoella oli melko tyypillinen kasvukausi. Kevät ja alkukesä olivat meren rannalla erittäin kuivia, touko- ja kesäkuussa satoi vain kymmenen millimetriä. Talvituhotkin verottivat ensimmäistä nurmisatoa. Keskikesän sateet korjasivat toisen ja kolmannen rehusadon tilannetta. – Rehukassan pitää olla aina kunnossa ja hyvää rehua edellisvuodelta varastossa. Niukkuus on ongelma, mutta paljon kanssa aina pärjää, yrittäjä Esa Rahja linjaa.

säilörehu
Marjo Ala-Kopsala ja Esa Rahja tutkivat säilörehun aistinvaraista laatua.

Esa ja Marja-Leena Rahjan kahden lypsyrobotin tilalla säilörehu varastoidaan torniin ja aumoihin. Koska rehuaumoja oli jäljellä edellisiltä vuosilta, ei heikko ykkössato aiheuttanut suurempaa harmia. Sen kertovat elokuussa lypsetyt, keskimäärin 40 kilon päivämaitotulokset. Vuositasolla keskituotos on 12 780 kiloa energiakorjattua maitoa lehmää kohti. Rahjan tilan pelloilla kasvaa nurmea 70 hehtaarilla. Siemenseoksissa on parhaimmillaan 11 kasvilajia. Säilörehu korjataan omalla tarkkuussilppuriyhdistelmällä. Joskus, työkiireistä riippuen, säilörehun korjuu ostetaan ajosilppuriyrittäjältä.– Emme kiirehdi rehun korjuuseen, jotta siihen saadaan riittävästi kuitua. Tavoitteena ei ole huippukorkea D-arvo, vaikka joskus sellaistakin rehua tulee. Tällä hetkellä syötämme rehua, jonka D-arvo on 650. Maitotuotokset ovat silti hyvät, Esa Rahja havainnollistaa. Tilan omilla pelloilla tuotetaan myös murskeviljana tuubissa säilöttäviä ohraa ja ohra-kaura-vehnäseosta. Tilalla on rehuntuotannon konsultti omasta takaa, sillä perheen poika, Taneli Rahja, työskentelee ProAgria Keski-Pohjanmaalla kasvintuotannon asiantuntijana.

"Emme kiirehdi säilörehun korjuuseen, jotta rehuun saadaan riittävästi kuitua.”

Suunnitelmat Hankkijalta

Esa Rahja

Lähes 40 vuotta yrittäjinä toimineet Rahjat ovat tehneet rehuyhteistyötä Hankkijan kanssa yli kymmenen vuotta. Ruokinta-asiantuntija Marjo Ala-Kopsala on toiminut viimeiset vuodet tilan yhteyshenkilönä ja laatii ruokintasuunnitelmat. – Saan rehun laatutiedot suoraan Valion Valma-palvelusta ja laadin niiden perusteella ruokintasuunnitelman ja suunnittelen myös rehua täydentävän Sopivakivennäisen. Lypsyrobottien tiedot maitomääristä saan uuden Online-Onnikki-palvelun kautta. Uusi palvelu huomioi myös kierrot, DIM-luvun ja rehujäännökset. Ruokintasuunnitelma on nyt entistä paremmin ajan tasalla ja maitotuotoksen notkahduksiin päästään nopeasti kiinni, Ala-Kopsala sanoo. Online-Onnikki on ruokinta-asiantuntijan työkalu. Tilan väki saa ajantasaiset tiedot maitomääristä ja lehmien lypsykäyttäytymisestä suoraan robotilta. Esa Rahja kertoo yleensä hieman korottavansa seosrehun määrää ruokintasuunnitelman luvuista, sillä tilan lehmät pystyvät rakenteensa ansiosta hyödyntämään rehun hyvin. – Lehmillä pitää olla aina ruoka edessä, muuten ei tule tulosta, Esa tähdentää.

Tulos- Tuulikki laskee eurot

Ala-Kopsala esittelee yrittäjille toisenkin maidontuotannon kannattavuutta tukevan uuden palvelun, Tulos-Tuulikin. Tulos-Tuulikin avulla voi seurata ruokinnan taloudellista kannattavuutta ja kehittää ruokinnan tehokkuutta. Tulos-Tuulikki laskee tilan rehuhyötysuhteen. Rehuhyötysuhde kertoo, montako kiloa maitoa on tuotettua yhdellä kuiva-ainekilolla rehua. Tulos-Tuulikki näyttää yhden yksittäisen päivän tilanteen ja tulokset. – Tulos-Tuulikki-palveluun kuuluu tulosten läpikäynti ja kehityskohteiden kartoitus oman ruokinta-asiantuntijasi kanssa etätapaamisessa. Tulos-Tuulikkilaskelma kannattaisi tehdä vähintään kaksi kertaa vuodessa ja aina isompien ruokintamuutosten yhteydessä, Ala-Kopsala neuvoo. Tulos-Tuulikki on Hankkijan irtorehuasiakkaiden käytettävissä. Rahjat jäävät elokuun lopussa seurailemaan tulevan viikon säitä, sillä kolmannen säilörehusadon korjuu lähestyy. Talouskeskuksen vieressä sijaitseva pelto täyttyy parilla uudella aumalla. Laakasiilojen rakentamista ei suunnitella, sillä sukupolvenvaihdos on lähestymässä parin vuoden päästä. Seuraava yrittäjä tekee sitten omat päätöksensä.

 

Rahjan maitotila Kalajoki

  • Omistajina Esa ja Marja-Leena Rahja vuodesta 1987
  • Pihattonavetta, jossa on noin 100 lehmää ja kaksi lypsyrobottia
  • Viljelyala 118 ha, josta 70 ha nurmella, säilörehu varastoidaan torniin ja aumoihin, vilja murskesäilötään tuubiin
  • Seosrehuruokinta
  • Hankkijalta ruokintasuunnitelmat, robottirehu, vasikkarehu, rypsirouhe ja kivennäiset
  • Keskituotos 12 786 kg EKM/ lehmä/vuosi.
 
Online-Onnikki Tulos-Tuulikki
• Uusi, ruokinnan tuottavuutta parantava ja työaikaa säästävä palvelu Hankkijan rehuasiakkaille. • Maitotiloille kehitetyn palvelun avulla on helppo kehittää lypsylehmien ruokinnan tehokkuutta ja tarkkuutta.
• Mahdollistaa ruokinta-asiantuntijan nopean reagoinnin tuotannossa tapahtuviin muutoksiin. • Näyttää yhden päivän läpileikkauksen tilan tuotannosta.
• Ruokinta-asiantuntija näkee päivitettyjen ruokintasuunnitelmien vaikutuksen tuotantoon ja pystyy arvoimaan tarvitaanko lisämuutoksia ruokintaan. • Laskee rehuhyötysuhteen ja EKM-hyötysuhteen, jotka kertovat ruokinnan tehokkuuden. Laskee myös maitotuottorehukustannustulokset karjakohtaisesti, lehmäkohtaisesti ja EKM-kiloa kohti.
 

Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen