Emolehmätilan kotoiset rehut

Emolehmien rehuntuotantoa pohdittaessa tulee muistaa, että kevätpoikivilla suurin osa rehuista kuluu emojen ylläpitoon tiineyden aikana. Tähän sopivinta on hieman heikommin sulava säilörehu ja olki. Hyvin sulavaa säilörehua tarvitaan vain tiineyden lopulla sekä poikimisen jälkeen ennen laidunkauden alkua. Hyvin sulavaa rehua tulee tietysti varata myös kasvaville emoille, koska niiden valkuaisen ja energian tarve on vanhoja emoja huomattavasti suurempi. Nuoria emoja joudutaan myös usein kunnostamaan tiineysaikana.

Karkearehun tuotantoa suunnitellessa on hyvä pitää mielessä myös rotu. Isokokoiset liharodut tarvitsevat sulavimmat rehut ja niille sopii myös rajoitettu karkearehuruokinta. Keskikokoisille liharoduille tiineysajan säilörehun D-arvotavoite on vain 600 g/kg ka. Nuoria ja poikineita varten on hyvä varata myös D-arvoltaan yli 660 g/kg ka säilörehua tai vaihtoehtoisesti kokoviljasäilörehua.

Varsinaisen viljan kulutus on emotiloilla niin pientä, että kokoviljasäilörehu sopii hyvin viljelykiertoon. Kaurasta tehty kokoviljasäilörehu on yleensä emoille sopivinta matalamman tärkkelys- ja energiapitoisuuden ansiosta. Apila sekä muut typen sitojakasvit sopivat hyvin myös emolehmätilan nurmentuotantoon. Apilapitoisten säilörehujen käyttöä kannattaa kuitenkin rajoittaa lopputiineyden aikana korkean kalsiumpitoisuuden vuoksi.