Maidon pitoisuudet hukassa, missä vika?
Säilörehun korkealla sulavien kuitujen määrällä on tunnetusti maidon rasvapitoisuutta nostava vaikutus. Minkä takia pitoisuudet voivat olla hukassa, vaikka säilörehuanalyysi NDF:n osalta näyttää lupaavalta?
Risto Välimaa, AIV-tuotteista vastaava asiakaspäällikkö Eastmanilta, on seurannut säilörehujen vaikutusta maitomäärään ja maidon pitoisuuksiin lähietäisyydeltä.
– Olisi aika helppoa, jos maidon rasvapitoisuuden nousussa ainoana muuttujana olisi säilörehun kuitupitoisuus, Välimaa toteaa. Vaikka kuitutaso säilörehussa on hyvä, mikä vetää rasvaa alaspäin?
– Oikeastaan kaksi aika selvää tekijää löytyy säilörehuanalyysistä säilönnällisen laadun puolelta: maitohapon määrä ja haihtuvien rasvahappojen määrä, hän jatkaa.
– Ne ovat yksittäiset tekijät, jotka on helppo katsoa ja lukea.
Kun haihtuvien rasvahappojen määrä nousee säilörehussa tasolta 10 g/kg ka tasolle 60 g/kg ka, laskee maidon rasvapitoisuus tutkimusten mukaan jopa – 0,3 %-yksikköä (kuva 1).
– Säilövä happo eli maitohappo korkeina määrinä laskee myös jyrkästi pitoisuuksia. Tämä on iso haaste kokonaisruokinnan suunnitteluun. Säilörehun vaikutus tulee ensin pyrkiä kompensoimaan, ja sitten vasta päästään tavoittelemaan korkeita pitoisuuksia, Risto ynnää.
Kalkulaattori päälle ja katsotaan, mitä jää viivan alle. Verrataan säilörehua, jossa säilörehun käymistä on rajoitettu AIV-hapoilla sellaiseen säilörehuun, jonka käymistä ei ole rajoitettu. Maidon rasvapitoisuus on rajoittamattomasti käyneellä säilörehulla 0,21 % alhaisempi ja maidon valkuaispitoisuus 0,18 % alhaisempi (kuva 2.)
– Hyvällä säilörehulla, mutta heikommalla säilöntälaadulla maidon tilityshinta voi näin ollen laskea jopa kaksi snt/litra alaspäin. Tämän lisäksi korkeilla käymistuotteilla on negatiivinen vaikutus syöntiin, jopa 3 kuiva-ainekiloa voi jäädä syönnistä puuttumaan. Tämä näkyy alhaisempana litratuotoksena, Välimaa viittaa 3. kuvan kaavioon.