Partasten lehmät lypsävät Suomen huipputuotoksia
Nilsiässä Hannele ja Jukka Partasen huippukarja lypsi Suomen korkeimman keskituotoksen viime vuonna. Jo pidempään huipputuotoksia lypsäneet lehmät ylsivät Suomen parhaimmiksi upealla 14 491 EKM kg/lehmä tuotoksellaan. Hurjasta maitomäärästä huolimatta maidon pitoisuudetkin ovat myös kohdallaan: rasvapitoisuus on 4,6 % ja valkuaispitoisuus on 3,65 %.
Tila on Jukan sukutila jo vuodesta 1732 lähtien. Jukka aloitti tilalla töissä 45 vuotta sitten, ja kokonaan hänen omistukseensa tila siirtyi vuonna 1991. Pitkälle on tultu alkuvuosien 6800 maitolitran keskituotoksesta. 24 lehmän parsinavetta on peräisin vuodelta 1981, mutta sisältä sitä on aktiivisesti uudistettu ja päivitetty. Viimeisimpänä navettaan on uusittu lypsykoneet.
Säilörehu ja täysrehu ruokinnan avaimet
Lehmien väkirehuruokinnassa Partaset ovat jo pitkään luottaneet Hankkijan täysrehuihin. Auto-Krossi III on tilalla käytössä, ja siihen Jukka on ollut niin tyytyväinen, ettei pariinkymmeneen vuoteen ole lähtenyt sitä muuttamaan. Huippu Namino -kivennäinen on tilalla ollut käytössä siitä asti, kun se on ollut saatavilla. ”Rehu on maittavaa”, Jukka kuvailee. Ummessaoleville annetaan myös pieni määrä täysrehua, jotta pötsi on tottunut siihen myös ennen uutta tuotoskautta. Ruokintasuunnitelmaa tehdessään Jukka nojaa neuvojien ja Hankkijan ruokinta-asiantuntijan tekemiin suunnitelmiin.
Paaleihin tehty säilörehu jaetaan rehuvaunulla ja väkirehut jakaa ruokintarobotti. Robotti kiertää jakamassa 8 kertaa päivässä. Jukka kehuu ruokintarobotin aikanaan nostaneen tuotoksen aivan uusille lukemille, sillä se jakaa rehua paljon useammin, kuin ihminen ehtisi. Aikanaan Partaset ovat olleet ensimmäisten joukossa, jotka ruokintarobotin ovat hankkineet, ja sen oikut ovatkin tulleet vuosien saatossa heille tutuiksi.
Säilörehuseos on perinteinen timotei-nurminata-seos. Esimerkiksi ruokonataa on tilalla kokeiltu, mutta se ei lehmille maittanut. Rehunkorjuu tehdään kolmen tilan yhteistyönä. Yhteisistä koneista tulee Jukan mukaan kustannussäästöjä, kun yksi paalaa, toinen niittää ja kolmas korjaa paalit kaikkien pelloilta. Partaset pyrkivät säilörehuun, jossa on riittävästi kuiva-ainetta, mutta jonka sulavuuskin on kohdallaan. ”Rehun on oltava hyvää ja maittavaa”, hän sanoo. Tilalla viljellään myös ohraa, joka myydään toiselle nautatilalle.
Työhön omistautumisella onnistumiseen
Korkean tuotoksen lisäksi Partasten eläimet ovat huippukestäviä, sillä keskipoikimakerta on 3,4. Tällä hetkellä navetassa märehtii 3 satatonnaria ja pian tilalle saadaan kaiken kaikkiaan kuudes satatonnari. Satatonnareita on jo toisessa sukupolvessa. Partaset ovat ylpeitä hienosta karjastaan. Satatonnarit ovat saaneet tuvassa kunniapaikan kehystetyillä valokuvillaan ja 50- ja 100-tonnareiden kunniakirjat löytyvät kehystettyinä seiniltä.
Onnistumisen salaisuudesta kysyttäessä Hannele ja Jukka yhdessä toteavat, että on tykättävä työstä, jota tekee. ”Koko ajan on oltava ajan hermolla”, Hannele sanoo. Partasten mukaan seurannan on oltava tarkkaa ja eläimen poikkeukselliseen käytökseen on reagoitava nopeasti, sillä korkeatuotoksiset eläimet ovat niin huippuun viritettyjä. Kaikki palaset yhdessä tuovat hyvän tuloksen. Hannele painottaa kärsivällisyyden ja pitkäjänteisen työn tärkeyttä. Suomen korkein tuotos osui tilalle viime hetkellä, sillä vuodenvaihteessa Hannele ja Jukka ovat luopumassa lehmistä ja siirtymässä ansaitulle eläkkeelle.