Pennasen tilalla korkeasokerista säilörehua täydennetään Maito-Krossi II -täysrehulla

Minna Koljonen painottaa eläinten tuntemisen tärkeyttä.

Kiuruvedellä Jorma Pennanen ja Minna Koljonen ovat tyytyväisiä Maito-Krossi II -täysrehuun. Tilan apilapitoinen ja matalakuituinen säilörehu on melko kuivaa ja siinä on korkea sokeripitoisuus. Suuri, nopeasti pötsissä käyvän sokerin määrä yhdistettynä matalaan kuidun saantiin saattaa aiheuttaa pötsiongelmia ja piilevää hapanpötsiä lehmillä ja sitä kautta alentaa lehmien tuotosta. Haastavan säilörehun koostumuksen vuoksi tilalla otettiin käyttöön runsaasti energiaa ja sokeria sisältäville säilörehuille suunniteltu Maito-Krossi II -täysrehu, jonka energia tulee pötsiystävällisesti sulavista kuiduista. Lisäksi se sisältää pötsin pH:n vaihtelua puskuroivia aineita, jotka estävät pötsin happamoitumista. Minnan mukaan rehu on toiminut heillä hyvin.

Tilan pellot ovat luomutuotannossa ja säilörehu korjataan pyöröpaaleihin. Umpilehmät saavat kuivaa heinää sekä rajoitetusti säilörehua. Kivennäisenä käytössä on Umpi-Namino Anion, ja lisäksi hivenainetarpeet tyydytetään ADE-Hiven -täydennyksellä. Lypsy- ja umpilehmien sekä nuorkarjan valkuaistarpeita täydennetään Valkuais-Krono -tiivisteellä.

Kaikki vasikat kasvatetaan tilalla

Maito-Krossi II maittaa myös kuvan holsteinille Iitalle, jonka vuosituotos on huimat 16 000 kg.

Minnan ja Jorman parikymmenpäisessä karjassa tärkeintä ovat lehmien tasaisena pysyvät olosuhteet. Minnan mukaan se pätee myös ruokinnassa, eikä lehmien rehuja helposti lähdetä vaihtamaan ilman hyvää syytä. Tilan keskituotos lähentelee 10 000 maitokiloa, rasvapitoisuus on 4,4 % ja valkuaispitoisuus on 3,4 %. Pennasen lehmistä puolet siemennetään liharotuisella sonnilla. Kaikki vasikat jäävät tilalle ja liharotuisetkin kasvatetaan tilalla teurasikään asti.

Minnan mukaan hyvän eläinaineksen lisäksi onnistuakseen on tunnettava omat eläimensä ja oltava tarkka eläinsilmä. Hyvä hoito, hyvälaatuinen säilörehu ja terveinä pysyvät eläimet ovat toiminnan kulmakiviä Jorman ja Minnan navetassa. Minna painottaa, että kaiken on oltava kunnossa vasikasta lähtien, jotta lehmä voi saavuttaa tuotospotentiaalinsa. ”Vasikasta lähtee lypsylehmien teko”, hän sanoo. Vasikoille ensimmäisistä elinpäivistä lähtien annettava mysli, sekä myöhemmin Primo Hieho ovat Minnan mukaan tärkeässä osassa tukemassa vasikan kasvua lypsylehmäksi.

Tulevaisuudessa navettaa ei aiota laajentaa, mutta ajatuksissa on tehdä muutoksia navetan sisällä niin, että lypsylehmien parret olisi täydessä kapasiteetissa. Pitkäjänteisesti ja pienin askelin Minnan tavoitteena on nostaa maitotuotosta ja mahdollisesti saada karjaan useampi satatonnari ensimmäisen rajapyykin ylittäneen lehmän lisäksi.