Ruokinta ratkaisee
Ahvenanmaalaisen Haga Kungsgårdin tilan yhteensä 800 nautaa syövät Hankkijan niille erityisesti räätälöimää Sopiva®-rehua.Tilakohtaisen rehun avulla säästetään aikaa ja kustannuksia ja lehmät ovat terveempiä.
Kristoffer Lundberg ja puolisonsa Jenny Sundqvist aloittivat maidontuotannon vuoden 2014 alussa upouusissa tiloissa Haga Kungsgårdin mailla, Saltvikissa Ahvenanmaalla. Tällä hetkellä heillä on noin 350 lypsävää, 100 ummessaolevaa ja yhteensä noin 100 hiehoa/vasikkaa.
Hankkijan auto kurvaa kerran viikossa tilan navetan eteen ja tuo mantereelta 15–25 000 kg Sopiva-rehua. Rehu on räätälöity varta vasten tälle tilalle ja sitä voidaan muokata säännöllisesti tilan tarpeiden mukaan. Rehusta voidaan poistaa tai siihen voidaan lisätä raaka-aine tarvittaessa.
Laatu on tasaista
Lehmät ruokitaan seosrehulla, joka valmistetaan säilörehusta, rypsistä, viljasta, oljesta ja Sopiva-rehusta. Muita rehuja ei tarvita. "On suuri etu, että kaikki ostorehu tulee vain yhdestä paikasta. Meidän tarpeisiimme räätälöity Sopiva-rehu sisältää kaikki tarvittavat ravintoaineet, niin kivennäisaineet, suolan kuin valkuaislisänkin", Lundberg kiittelee. "Seoksesta tulee nyt samanlainen joka kerta, vaikka seoksen tekijä vaihtuisikin. Ennen raaka-aineita, kuten suolaa, kivennäisiä, rypsiä ja soijaa lisättiin erikseen seokseen. Kun raaka-aineita ostettiin useista eri paikoista, rehun koostumus vaihteli, vaikka resepti pysyi samana. Se näkyi lehmien maitotuotoksessa ja terveydessä", Lundberg kertoo. Seosrehusta tehdään kaksi versiota: vahvempi lypsyssä oleville ja kevyempi hiehoille ja umpilehmille. Ruokintasuunnitelmat tekee Keenanin ruokintaneuvoja Ruotsissa. Sopiva-rehuun siirryttiin hänen aloitteestaan. Sopiva-rehun resepti tehdään Hankkijalla.
Kristoffer Lundberg ja Jenny Sundqvist aloittivat tuotannon nollasta pari vuotta sitten. Nopeasti kasvatettu eläinmäärä ja suuret investoinnit eivät pelota heitä. Kasper-poikaa vain naurattaa.
Lehmillä on mahdollisuus laiduntamiseen. Laiduntamisella ei kuitenkaan ole suurta merkitystä ruokinnassa.
Maissi miellyttää
Tila käyttää nurmisäilörehun lisäksi vuorotellen hernekokoviljasäilörehua ja maissisäilörehua. "Olen mieltynyt maissiin. Maissi on hyvin energiapitoista, hinnaltaan edullista ja menestyy Ahvenanmaalla", Lundberg sanoo. Seosrehu jaetaan Keenanin ruokintavaunulla kerran päivässä, mutta rehukasoja työnnellään lähemmäs Avantin-pienkuormaimella 8–10 kertaa päivän aikana. Lehmät syövät rehua 23 kiloa kuiva-ainetta päivässä. Nurmirehua kuluu niin paljon, että Lundberg joutuu ostamaan sitä lisää naapureilta. Vasikat kasvatetaan igluissa. Ne saavat maitoa kolmesti päivässä. Lisäksi ne saavat syödä vapaasti kotona tehtyä rehusekoitusta.
Tavoitteena terveys
Lehmien keskituotos on tällä hetkellä noin 9500 kg vuodessa. Tavoitteena on saada se nousemaan 10 000 kiloon. Korkea tuotos ei silti ole itseisarvo. "Emme pyri maksimituotoksiin, jossa lehmistä otetaan kaikki irti. Lehmien terveys ja hyvinvointi ovat meille tärkeämpiä. Siksi rehukaan ei saa olla liian vahvaa", Lundberg sanoo.
Tässä tavoitteessa onkin onnistuttu. Tilalla on oma terveydenhuoltoeläinlääkäri. Tämä saapuu Ruotsista kerran kuussa hoitamaan useamman ison ahvenanmaalaisen tilan ennaltaehkäisevät terveydenhuoltokäynnit.
Myös poikimiset ovat sujuneet lähes ongelmitta. Vasikat syntyvät tilavassa poikimakarsinassa, ja poikimisia seurataan kameran avulla. Tilalliset arvioivat, että yhdessä sadasta poikimisesta tarvitaan apua. Poikimahalvauksia on ehkä neljä vuodessa.
Tilalla on oma sorkkahoitaja, joka hoitaa kaikkien eläinten sorkat kaksi kertaa vuodessa. Siemennyksistä huolehtii oma, puolipäiväinen siementäjä. Myös Lundberg siementää itse.
Lypsyasemalla kuluu tovi
Lehmät lypsetään lypsyasemalla kaksi kertaa päivässä. Eläinmäärään nähden lypsimiä on vähän, vain 20. Lypsyyn kuluukin kahdelta lypsäjältä viisi tuntia kerrallaan. Yrittäjäpari ei silti asu lypsymontussa, vaan tilalla on 12 palkattua työntekijää. Heistä kuusi työskentelee navetassa. On hyvä, että Lundberg on opiskellut yritysjohtamista. Kaikki maito menee Ahvenanmaan omaan meijeriin, ÅCA Ålands Meijerietiin.
Koneet Hankkijalta
Lehmät ja hiehot asuvat kolmessa suuressa kylmäpihatossa, jotka kaikki on jaettu neljään osaan. Navettarakennukset ovat yrittäjäpariskunnan omia, mutta maat ja asuinrakennukset on vuokrattu Ahvenanmaan maakunnalta, joka omistaa Haga Kungsgårdin. Historiallisen tilan perusti Kustaa Vaasa 1550-luvulla.
Tilalla on noin 400 hehtaaria nurmea ja 80 hehtaaria muuta peltoa. Kaikkia munia ei muutenkaan ole pantu yhteen koriin, vaan Haga Kungsgårdin väki tekee myös koneurakointia. Tilan traktoreilla muun muassa aurataan lunta ja hiekoitetaan teitä. Lundberg on ostanut suurimman osan maataloustyökoneista Hankkijalta. "On helppo toimia yhden myyjän kanssa. Koneet ovat toimineet hyvin. Ja kun koneet on ostettu paikalliselta Hankkijalta, varaosien saatavuus on turvattu, eikä niitä tarvitse tuoda mantereelta tai Ruotsista asti", hän kiittelee.
Kristoffer Lundberg uhkuu positiivisuutta ja tulevaisuuden uskoa – ja uusia suunnitelmia. Hän uskoo, että monipuolisuus ja tuotantoyksikön suuri koko auttavat maatalouden myllerryksiin sopeutumisessa. Myös yhteistyö toisten tilojen kanssa on tärkeää: "Kukaan ei jaksa yksin."
Liittyvät tuotteet
