Täysrehu järkevin vaihtoehto
Euro-Bull Oy:n omistajat luottavat lihanautojen väkirehuruokinnassa Hankkijan täysrehuun. Sen käyttö koettiin useistakin syistä rehuviljaa järkevämmäksi.
Euro-Bullin 850 sonnin aperuokinta on täysin automatisoitu. Ape siirretään ruokintakäytävälle mattoruokkijalla.
Ab Euro-Bull Oy:n 850-paikkaisen lihakarjakasvattamon Kristiinankaupunkiin pari vuotta sitten rakentaneet Samuel Ingves ja Marcus Teir asettivat lihanautojen ruokinnalle kaksi periaatteetta:
Seosrehuruokinta automatisoidaan niin pitkälle kuin mahdollista ja väkirehuruokinta perustuu kotoisen rehuviljan sijaan teolliseen täysrehuun. Sitä täydennetään lähialueelta saatavalla energiapitoisella perunarehulla sekä kivennäisillä.
Samuel Ingvesin on helppo luetella tekijät, miksi he päätyivät täysrehuun ja mikä sulki viljan väkirehuvaihtoehtona pois.
– Tarvittavat investoinnit, viljan hankinta, logistiikka ja käsittely sekä meidän ajankäyttömme, hän tiivistää.
Rehuviljaa olisi haalittava etäältä
Samuel Ingvesin omassa kasvattamossa on käytetty täysrehua jo 10 vuotta, joten Euro-Bullin ja Teirin uuteen emolehmäkasvattamoon oli helppo valita sama järjestelmä. Kolmessa kasvattamossa reilut 1500 lihanautaa syövät vuodessa yhteensä 2,3 miljoonaa kiloa täysrehua.
Tarvittavan viljan hankkiminen olisi näin suureen käyttöön vaikeaa, koska alue on maan voimakkainta perunanviljelyaluetta. Kun omatkin pellot ovat nurmella, ohra olisi haalittava kaukaa, mikä olisi lisännyt rahtikustannuksia.
Lisäksi jokaisen kolmen kasvattamon yhteyteen olisi pitänyt rakentaa isot viljasiilot vastaanottopaikkoineen ja -laitteineen sekä vaakoineen ja myllyineen. Jonkun olisi pitänyt myös huolehtia näissä viljan vastaanotosta ja näytteenotosta.
Täysrehun etuna he pitävät tilauksen helppoutta ja tasalaatuisuutta. Suoraan tilalle viljaa ostettaessa laatu ei välttämättä ole aina toivottua.
–Kun kaikki tekijät lasketaan yhteen, hintaero viljan ja täysrehun välillä ei ole kovinkaan huomattava, Ingves ja Teir huomauttavat.
Kolmen kasvattamon pyörittämisessä riittää työtä. Molemmat huomauttavatkin, että työn helpottumisesta ja ajan säästämisestä voi myös maksaa vähän ekstraa.
–En tiedä, onko tämä paras ratkaisu, mutta se sopii meille, Ingves sanoo.
Sama työn- ja ajansäästö koskee ruokintaa. Automatiikka sekoittaa säilörehuun omista siiloistaan täysrehun, kivennäiset ja perunarehun, joka märkänä sitoo kuivia komponentteja ja estää niitä lajittumasta.
Annostelut ja seossuhteet perustuvat punnitukseen. Automatiikka huolehtii rehun jakamisen mattoruokkijalla ruokintapöydälle.
Rehutehtaalta otettu rehua omalla reseptillä
Marcus Teir (vas.) ja Samuel Ingves sekä Hankkijan asiantuntijamyyjä Sven Österberg käyvät säännöllisin väliajoin läpi Euro-Bullin tuotantolukuja ja nautojen rehustusta.
Hankkijan Primo Kasvatus II -täysrehuun Ingves ja Teir päätyivät hyvän hinta/laatu-suhteen perusteella. Se on lihanaudoille tarkoitettu loppukasvatusrehu.
–Yksi sen erikoisominaisuuksista on patentoitu Progut-hiivavalmiste. Se lisää pötsimikrobien määrää ja näin tehostaa karkearehun sulatusta sekä lisää kasvua, ruokinta-asiantuntija Sven Österberg Hankkijalta tiivistää sen edut.
Merkittävää valinnassa oli myös oman reseptin mukaan Seinäjoen rehutehtaalla valmistettava rehu. Österbergin mukaan tämä mahdollisuus on ollut tarjolla muutaman vuoden. Väkevöittämällä reseptiä voidaan paikata esimerkiksi valkuaiseltaan heikoksi jäänyttä säilörehua.
Samuel Ingves laskee, että kahden viime vuoden aikana ensimmäisellä ja viimeisellä puolivuotisjaksolla kasvattamoissa on ollut käytössä perusrehu. Vuosi siinä välissä rehu teetettiin omalla reseptillä.
Viimekesäinen säilörehusato 640 hehtaarin kokonaisalalta oli laadultaan hyvä, mutta ei määrältään huippusato. Rehusta ei kuitenkaan tule pulaa, sillä noin 10 000 paalin sadosta vuotuinen käyttö kolmessa kasvattamossa on vajaat 8 000 paalia.
Ingves ja Teir ovat tyytyväisiä kasvattamon 850 lihanaudan kasvutuloksiin ja eläinterveyteen. Nettopäiväkasvu on jopa 695 grammaa, lihan keskiluokka O+, keskirasva 2,3 ja kuolleisuus alle kolme prosenttia.
–Tulokset ovat varsin hyvät näille maitorotuisille ja maito/liharotuisille sonneille. Myös sairastavuus on pysynyt alhaisena, Teir sanoo.
Hänen mukaansa etenkin jalkaterveys on tärkeää, kun sonnit kasvavat nopeasti ja käytössä ovat karsinoita lukuun ottamatta ritilälattiat. Kaikissa kasvattamoissa käytetään kivennäisenä Kasvu Naminoa.
–Se tukee kasvua ja sisältää myös runsaasti biotiinia, joka muun muassa vahvistaa nautojen sorkkia, Österberg sanoo.
Ab Euro-Bull Oy
• Euro-Bull Oy on kaverusten Samuel Ingvesin ja Marcus Teirin perustama ja omistama. Molemmilla oli aikomus laajentaa omaa lihantuotantoaan, mutta he päätyivätkin yhteiseen kasvattamoon.
• Euro-Bullin tarkoituksena on laajentaa tuotantoa toisella 850 eläimen kasvattamolla parin vuoden kuluessa.
• Kummallakin on kotitilallaan oma kasvattamo: Ingvesillä on noin 500 pihvisonnia ja Teirillä 200 emolehmää eli yhteensä nyt reilut 1500 eläintä.
• Kolmessa kasvattamossa on mukana puolenkymmentä työntekijää, joukossa molempien lähisukulaisia. Kesäaikaan työntekijämäärä tuplaantuu. Peltotyöt on pääosin ulkoistettu urakoitsijalle.
Teksti ja kuvat: Arto Takalampi