Yhteistyö on menestyksen avain

Nivalalaisella Kallion maitotilalla on tehty määrätietoista työtä maidontuotannon eteen. Tilan 325-päisen holsteinkarjan lehmien keskituotos on 13 600 maitokiloa. Päivi ja Juha Kallio korostavat, että korkeaan maitotuotokseen ei ole oikotietä. Viljelijän on osattava etsiä tietoa ja tehtävä tiivistä yhteistyötä alan asiantuntijoiden kanssa.

Teksti ja kuvat: Visa Vilkuna

Ruokinnan on perustuttava huolellisesti tehtyihin rehuanalyyseihin. Onneksi analyysit saa nykyään teetettyä varsin sujuvasti ja toisaalta robotin antama ajantasainen tieto auttaa seoksen muokkaamisessa. Kun reseptiä muutetaan aamulla, niin jo illalla tuotantovaikutukset ovat nähtävissä, Juha Kallio kertoo.
Kallion tilalla tehdään neljää eri seosta. Lypsylehmien seoksen lisäksi tehdään joka päivä omat seokset umpilehmille, tunnutuksessa oleville ja kasvaville hiehoille.
Kolmen sadon taktiikalla viljeltävän nurmen D-arvoksi tavoiteltiin aiemmin 700 g/ kg ka. Nyt tästä on annettu periksi, sillä rehussa pitää olla riittävästi kuitua. Lypsylehmien seoksessa käytetään komponentteina mm. nurmisäilörehua, murskeviljaa, mureista Rypsi-Kronoa, Maissiseosta, Farmarin Energiamixeriä, Farmarin Soodaa ja Sopivakivennäistä.
Kalliot seuraavat seoksen kuitupitoisuutta tarkasti. Jotta märehtiminen pysyy aina tehokkaana, he lisäävät tarvittaessa kuitukomponenttina seokseen muun muassa rypsin olkea.

Tarkkuus palkitsee

Timotein ja nurminadan eri lajikkeiden ominaisuuksia mietitään huolella. Nurmen kuiva-ainesato on 10 000 kilon paremmalla puolella. Kallion tilan ruokintasuunnitelmista vastaava ruokinta-asiantuntija Esa Lankila tietää, että lehmä on saatava syömään mahdollisimman paljon. Seoksen kuivaainesyönti onkin saatu nousemaan 25 kiloon ja robottirehun kanssa kokonaiskuiva- ainesyönti huitelee jo yli 30 kilossa.
– Ruokinta on kellontarkkaa hommaa. Lehmien sisäistä kelloa ei kannata häiritä. Puhdistan aamulla ensitöiksi ruokintapöydän. Sen jälkeen levitän seoksen aina samaan aikaan ja huolehdin, että sitä on taatusti seuraavaan aamuun asti saatavilla, Juha Kallio kuvailee ruokintarutiinejaan.
Seoksen energiapitoisuuden on oltava oikealla tasolla. Jos seos on liian väkevää, lehmät eivät kierrä robotilla. Liian laiha seos näkyy puolestaan välittömästi maitotankissa. Ruokinnassa liikutaan kapealla sektorilla. Mitä korkeammalle lehmien tuotostaso saadaan nostetuksi, sitä vaativampaa ruokinnan onnistuminen on. Tämän takia lehmän terveys ja hedelmällisyys on otettava jokaisessa vaiheessa huomioon.

Tiedon on kuljettava

Seoksen lisäksi lehmät saavat Auto-Houkutus -robottirehua ja Acetona Energy Plusliuosta lypsyrobotilta. Poikimisen jälkeen kaikki lypsävät ovat sadan päivän ajan samalla ruokintakäyrällä, kaikille tarjotaan 6 kiloa houkutusväkirehua ja 200 g Acetona Energy Plus -liuosta. 100 päivän jälkeen ruokintakäyrä vaihtuu tuotoksen mukaiseksi. Seoksessa käytettävä Sopivakivennäinen on suunniteltu Kallioiden omien säilörehujen ja viljojen laajojen kivennäisanalyysien pohjalta.
Rehun hinnan on luonnollisesti oltava kilpailukykyinen, mutta se ei voi olla ainut vaikuttava tekijä rehuvalinnassa. Tiedon on kuljettava puolin ja toisin reaaliajassa, jolloin karjalle voidaan tarjota parasta mahdollista syötävää, Kalliot pohtivat.
Yhteistyössä nopea toiminta on tärkeää. Kun ongelmia ja kysymyksiä ilmaantuu, niihin on saatava vastaus mahdollisimman pian. Osaavalla ruokinnan suunnittelulla ja yhteistyöllä Hankkijan kanssa on saatu näkyviä tuloksia. Tilalla on ollut yksi 200-tonnari, kolme 150-tonnaria ja peräti 36 satatonnaria.
– Lankilan Esalta saamme vastauksen viipymättä, vaikka viikonloppuisin. Jo litran tuotantoheitto tekee meidän tuottamassa maitomäärässä ison loven talouteen. Kumppani, joka elää meidän arjessamme on ratkaisevan tärkeä, Päivi Kallio summaa.