Jokainen päivä on erilainen rehukuljettajan työssä
Kello on klo 7.10 helmikuisena perjantaiaamuna, kun rehukuljettaja Roni Malmberg kaartaa Turun rehutehtaan lastausasemalle ja aloittaa kuorman lastaamisen.
Tänä kirpeänä talviaamuna on edessä hieman leppoisampi työpäivä, koska ohjelmassa on vain kaksi purkupaikkaa, eivätkä välimatkat ole kovin pitkiä. Reitti suuntautuu ensin Vehmaalle, sieltä Mynämäelle, ja lopulta takaisin tallille, josta aamulla on startattu liikkeelle. Noin vartin yli yhdeksän aamulla rehuauto saapuu ensimmäiselle asiakkaalle 40 tonnin lasti Hankkijan rehuja mukanaan.
– Tuo mäki tänne sikalalle pitää tulla vauhdilla ylös näin talvikeleillä, jotta nouseminen onnistuu täyden lastin kanssa. On tärkeää, että hiekoittamisesta on tarvittaessa huolehdittu ennen rehuauton tuloa, jotta tällaisella isommallakin kalustolla pääsee liikkumaan turvallisesti purkupaikoille saakka, kertoo Roni Malmberg.
Uusiin haasteisiin
Malmberg on nuoremman polven rehukuskeja, hän vaihtoi aikaisemmasta jakeluauton kuljettajan työstä rehuauton rattiin elokuussa 2020. Ensimmäisen puolen vuoden aikana hän on jo ehtinyt toimittaa rehuja Turun ja Säkylän tehtailta niin Itä-Suomeen kuin Ahvenanmaalle ja Etelä-Pohjanmaallekin. Yksi työn hyvistä puolista onkin Malmbergin mukaan se, että siinä pääsee näkemään laajalti Suomea ja monia erilaisia paikkoja maaseudulla. Ja käytössä oleva kalustolla kelpaa ajaa pidempiäkin matkoja.
– Tykkään myös siitä, että työssä on haasteita. Ja niitäkin tässä työssä riittää, kun kelit vaihtelevat ja peräkärryn kanssa pitää pystyä pakittamaan ajoittain ahtaisiinkin paikkoihin, jotta pääsee mahdollisimman lähelle rehusiiloja. Rehun purku onnistuu parhaiten, kun purkuletkut saa pidettynä lyhyinä. Samalla riski letkun rikkoontumisesta tai rehupölyn vuotamisesta saumoista pienenee, Malmberg toteaa.
– Pyrin pitämään siilojen ympäristöt mahdollisimman puhtaina, niin seuraavalla kerralla on taas mukavampi tuoda rehuja. Samalla tautiriskit tiloilla pienenevät, koska siisti ympäristö ei houkuttele paikalle lintuja tai jyrsijöitä. Jos rehua joutuu syystä tai toisesta maahan purun yhteydessä, niin olisi hyvä, jos siilojen vierestä löytyisi roskis jonne rehun voisi siivota.
Joustavan tekijän työ
Vehmaalta matka jatkuu Mynämäelle, jonne puretaan vetoautossa olevat rehut. Tyhjennetty peräkärry jää tässä välissä parkkiin Mynämäen keskustaan ja tilalle ajetaan pelkällä nupilla. Purku sujuu paikan päällä ripeästi, kun autolla pääsee jälleen aivan siilojen viereen. Molemmilta tiloilta löytyvät selkeät siilonumerot auttavat osaltaan kuljettajan työtä, kun purkuohjeita ei tarvitse erikseen varmistaa asiakkaalta. 20 tonnin toimituksen purkaminen sujuu parhaimmillaan noin tunnissa, ja klo 12.15 nämäkin rehut on saatu purettua asiakkaan siiloihin.
– Tänään kaikki sujui hyvin ja suunnitelman mukaan. Mutta tässä työssä pitää olla joustava, koska moni asia voi laittaa päivän aikataulun uusiksi. Jo kuorman lastaaminen saattaa venyä parillakin tunnilla, jos lastattavia rehulaatuja on paljon samassa kuormassa ja tehtaalla sattuu olemaan ruuhkaa. Siihen yhtälöön kun lisää useamman kuorman samalle päivälle tai pitkät välimatkat ajettavaksi, niin äkkiä työpäivä onkin kuljettajalle sallitun maksimipituuden, eli 15 tunnin verran, Malmberg kertoo.
– Onneksi toisten kuljettajien kanssa yhteistyö sujuu tehtaalla reilusti ja heiltä saa myös vinkkejä, jos on menossa itselle ennestään vieraaseen paikkaan viemään rehuja.
Teksti ja kuvat: Mikko Vuorinen