Askeleita kohti broilereiden parempaa jalkaterveyttä

Broilereilla on erityinen kyky tuottaa ensiluokkaista lihaa erinomaisella rehuhyötysuhteella. Jalostuksen myötä nopeutunut lihasmassan kasvu on valitettavasti muodostunut haasteeksi broilereiden jalkaterveydelle. Linnun painon kasvaessa sen jalkojen nivelpintojen rustot joutuvat lujille, ja niihin saattaa syntyä halkeamia. Reisiluiden ja sääriluiden päät ovat erityisen alttiita tulehduksille, jotka saavat alkunsa rustopintojen vaurioista.

Monet tekijät, kuten pehkun ja rehun laatu sekä liikunta, vaikuttavat broilereiden jalkaterveyteen. Yksi puutteellisesti tunnettu osanen tätä palapeliä on bakteereiden kulkeutuminen ruoansulatuskanavasta verenkierron välityksellä linnun sisäelimiin ja luustoon. Vastakuoriutuneella linnunpoikasella suoliston pinta ei ole vielä täysin tiivistynyt, vaan se läpäisee bakteereita.

Bakteerien siirtyminen suolistosta verenkiertoon ensimmäisten elinpäivien aikana on normaalia, mutta sillä on oletettu olevan iso merkitys broilereille kehittyviin niveltulehduksiin. Tätä ilmiötä on tärkeää tutkia, jotta siihen jatkossa pystyttäisiin vaikuttamaan, ja näin parantamaan broilereiden hyvinvointia.

Ghentin yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkimusprojekti

Hankkija on ollut mukana belgialaisen Ghentin yliopiston Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa suoritetussa tutkimusprojektissa, jossa selvitettiin bakteerien siirtymistä nuoren broilerin suolistosta vereen, maksaan ja reisiluiden päihin. Tutkimusta johtivat siipikarja-alalla hyvin tunnetut professorit Filip Van Immerseel ja Richard Ducatelle, ja projektin päätutkijana toimi tutkijatohtori Evy Goossens. Hankkijalta mukana olivat tutkimusjohtaja Juhani Vuorenmaa ja kehityspäällikkö Hannele Kettunen.

Tutkimus julkaistiin joulukuussa 2023 arvostetussa, vertaisarvioidussa Avian Pathology -tiedejulkaisusarjassa otsikolla “Enterobacteriaceae and Enterococcaceae are the dominant bacterial families translocating to femur heads in broiler chicks”. Artikkelin ensimmäinen kirjoittaja on nuori tutkija Valerie Adriaensen.

Tutkimusta varten 112 vastakuoriutunutta Ross 308-koiraspoikasta jaettiin kahdeksaan aitaukseen, joista jokaiseen sijoitettiin 14 poikasta. Linnuilla oli jatkuvasti tarjolla puhdasta juomavettä ja vehnä-soijapohjaista perusrehua. Linnuista otettiin näytteitä aikasarjana päivien 2 ja 22 välillä. Näytteissä olleiden bakteerien laskenta ja tyypitys suoritettiin maljaviljelyn ja 16S rRNA-sekvensoinnin avulla. Reisiluiden päiden kehitys ja siinä ilmenevät poikkeavuudet tutkittiin kudospatologian menetelmin jokaisen tutkitun linnun molemmista jaloista.

Tutkimuksessa tehtiin monia uusia, kiinnostavia havaintoja. Bakteerien määrä kudosnäytteissä vaihteli paitsi linnun iän niin myös kudostypin mukaan. Verestä ja maksasta löytyi pääasiassa Enterobacteriaceae, Enterococcaceae, ja Staphylococcaceae -heimoihin kuuluvia bakteereita. Sen sijaan reisiluiden päistä löytyi pääasiassa Escherichia-, Shigella- ja Enterococcus -sukuihin kuuluvia bakteereita. Bakteerit eivät siis päädy eri kudoksiin sattumanvaraisesti, vaan jotkin toistaiseksi tuntemattomat mekanismit vaikuttavat niiden kohdekudosten valintaan.

Bakteerien määrä veressä ja maksassa kasvoi kahdenteentoista elinpäivään asti ja kääntyi sitten laskuun. Sen sijaan reisiluiden päissä bakteerien lukumäärä oli suurimmillaan toisena elinpäivänä kuoriutumisen jälkeen, ja laski sitten jyrkästi. Kahden viikon iän jälkeen reisiluiden päistä ei löytynyt bakteereita yhdeltäkään tutkitulta linnulta, vaikka verestä ja maksasta vielä eläviä bakteereita löytyikin.

Lintujen nivelpinnat olivat terveitä kahden viikon ikään asti, mutta jokaisella 19- ja 22-päiväisellä linnulla oli rustovaurioita reisiluiden päissä. Hyvin mielenkiintoista on, että bakteereita löytyi ainoastaan kliinisesti terveistä rustopinnoista. Yhdeltäkään rustovaurioalueelta ei saatu eristettyä eläviä bakteereita.

Vastauksia ja uusia kysymyksiä

Hyvän tutkimuksen tapaan tämäkin työ sekä antoi vastauksia että avasi uusia kysymyksiä. Keskeisimmät havainnot olivat bakteerien suuri määrä näennäisesti terveillä nivelpinnoilla lintujen kahden ensimmäisen elinviikon aikana, ja bakteereista vapaat rustokudosvaurioalueet noin kolmen viikon ikäisillä poikasilla. Mikä siis on bakteereiden rooli broilereiden niveltulehduksissa, ja voidaanko siihen jotenkin vaikuttaa? Nämä kysymykset jäävät jatkotutkimuksien aiheiksi.

Merkittävä havainto oli myös se, että eri bakteeriryhmät olivat asettuneet alle kaksiviikkoisten lintujen niveliin kuin maksaan ja vereen. Myöhempiin tutkimuksiin jää selvitettäväksi, että millä mekanismeilla eri bakteerilajit tiettyihin kudoksiin ohjautuvat, ja miten ne sieltä iän myötä poistuvat.

Hankkijalla seuraamme jatkuvasti broilereiden jalkaterveyteen liittyviä tutkimuksia, ja otamme niiden löydökset huomioon tuotekehityksessämme. Mahdollisuuksien mukaan olemme myös itse mukana näissä lintujen hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeissä tutkimushankkeissa.

Viite: Valerie Adriaensen, Filip Van Immerseel, Richard Ducatelle, Hannele Kettunen, Juhani Vuorenmaa & Evy Goossens (14.12.2023): Enterobacteriaceae and Enterococcaceae are the dominant bacterial families translocating to femur heads in broiler chicks, Avian Pathology, DOI: 10.1080/03079457.2023.2288872

Teksti: Hannele Kettunen, Hankkija Oy