Poimintoja EAAP 2022 kongressin annista
Euroopan eläintieteen keskusjärjestön (EAAP) 73. vuosikokous Portugalin Portossa 5.-9.9. tarjosi uutta tietoa useiden rinnakkaisten sessioiden, posteriesitysten ja keskustelujen kautta. Kongressin ohjelma sisälsi aiheita eläinten ruokinnasta, jalostuksesta, fysiologiasta, terveydestä ja hyvinvoinnista kattaen kaikki merkittävät kotieläimet. Tämä tekee siitä yhden isoimmista eläintieteen kongresseista maailmassa. Hannele Kettunen Hankkijalta piti kongressissa kaksi suullista esitystä uusimmista Progres® kokeista broilereilla, aasialaisella meriahvenella ja katkaravuilla. Näistä kokeista kerrotaan tarkemmin seuraavassa sähköpostikirjeessä. Seuraavaan juttuun on koottu muutamia poimintoja kongressin muista aiheista.
Eläinten hyvinvointi
Useissa kongressin sessioissa käsiteltiin eläinten hyvinvointia niin kuluttajien, eläinjalostuksen, hoidon kuin ruokinnankin näkökulmista. Hiljattain tehdyn saksalaisen selvityksen mukaan sidosryhmät pitivät eläinterveyttä ja tuotantotapoja tärkeimpinä hyvinvoinnin kriteereistä. Niitä seurasivat eläinten hyvinvointi kuljetuksen ja teurastuksen kuluessa sekä lääkkeiden käyttö. Hyvinvointimerkkejä selvittävä tutkimus Iso-Britanniassa ja Chilessä osoitti, että suuri osa kuluttajista on valmis maksamaan enemmän hyvinvointimerkityistä kotieläintuotteista, vaikka vain noin 30 % uskoi hyvinvointimerkin alla tapahtuvan tuotannon oikeasti parantavan eläinten elämänlaatua. Heidän odotuksensa hyvinvointimerkittyyn tuotantoon painottuivat tuotanto-olosuhteisiin ja eläinten terveyteen sekä tuotteiden laatuun ja turvallisuuteen. Yhdessä tämä osoittaa, että kuluttajat arvostavat eläinten hyvinvoinnin korkealle ja että alalla on vielä paljon tehtävää eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi ja asian viestinnässä kuluttajille.
Korkeatuottoiset emakot ja niiden jalostuksen kautta kasvaneet pahnuekoot ovat pakottaneet tuottajia muuttamaan tuotantotapojaan. Irlantilaisen tutkimuksen mukaan imevien porsaiden siirto emakoilta toiselle tehdään käytännössä useimmiten ilman korvamerkkejä, minkä vuoksi porsaita voidaan siirtää useita kertoja imetyksen aikana. Tämä lisää kuolleisuutta, korvan- ja hännänpurennan yleisyyttä ja heikentää vieroituspainoja. Keinotekoisen vieroituksen negatiiviset vaikutukset porsaiden terveydelle ja kasvulle tulivat selvityksessä myös selkeästi esille. Porsaiden heikompi hyvinvointi yhdistyy tyypillisesti antibioottien käytön kasvuun. Jalostuksen kautta kasvanut pahnuekoko, joka ylittää emakon kyvyn hoitaa porsaitaan voi nostaa vieroitettujen porsaiden määrää, mutta sillä on erittäin negatiiviset seuraukset eläinten hyvinvoinnille. Onko tämä sen arvoista ja onko se kuva, jonka me alana haluamme välittää kuluttajille? On myös hyvä huomioida, että emakoiden ja porsaiden hyvinvoinnin parantamisella on uusimpien tutkimusten mukaan seurannaisvaikutus lihasikojen terveyteen ja tuotantotehokkuuteen.
Märehtijöiden aineenvaihdunnallinen tulehdus
Kiinnostavassa esityksessään professori Kenez Hong Kongin Yliopistosta kuvasi pötsin happamoitumiseen, mikrobiston epätasapainoon ja vuotavaan suoleen johtavan voimakkaan väkirehuruokinnan, maidontuotantorodut ja lihavuuden altistaviksi tekijöiksi märehtijöiden aineenvaihdunnalliselle tulehdukselle. Hänen esityksensä perustui tuoreeseen julkaisuun (Kenez ym. 2022) nautakarjan ceramidi- aineenvaihdunnasta ja insuliiniherkkyydestä. Viljan osuuden lisäämisen säilörehun kustannuksella osoitettiin nostavan n-6:n-3 rasvahappojen suhdetta vasikoiden rasvakudoksissa ja lisäävän tulehdusten riskiä. n-6 rasvahappojen tiedetään lisäävän tulehduksia, kun taas n-3 rasvahapot vähentävät tulehduksia. Monissa esityksissä todettiin rehun täydentämisen esimerkiksi pellavaöljystä peräisin olevilla n-3 (omega-3) rasvahapoilla vaikuttavan nautakarjan insuliiniherkkyyteen ja vähentävän tulehduksia. Progres®:in resiinihappojen on osoitettu vähentävän suolitulehduksia broilereilla ja porsailla. Tulevissa kokeissa tulee olemaan mielenkiintoista nähdä sen vaikutukset nautojen aineenvaihdunnalliseen tulehdukseen.