Yhteistyössä tautipainetta vastaan
Miksi tautisuojauksen pitäisi jatkuvasti ja joka ikinen päivä kiinnostaa meistä jokaista?
Yksi syy on raha. Taudinpurkaus aiheuttaa aina taloudellista vahinkoa. Alkaen taudin takia heikentyneestä tai menetetystä tuotannosta ja päättyen tautisaneerauskustannuksiin. Toinen syy on tuottajan oma ja työntekijöiden jaksaminen. Tautisaneeraus voi kestää kuukausia, jolloin niin henkinen kuin fyysinenkin jaksaminen ovat kovalla koetuksella. Aina paraskaan tekeminen ei riitä estämään tartuntaa, mutta kun oma toiminta kestää tiukankin tarkastelun, ei jossittelulle jää sijaa eikä selittelyjä tarvita. Kolmas syy ovat kasvaneet riskit. Tilakoot ovat suurempia ja eläintauteja on enemmän. Asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho Eläinten terveys ETT ry:stä oli Hankkijan rehuliiketoiminnan vieraana syyskuussa puhumassa eläinten tarttuvista taudeista ja kotieläintilojen tautisuojauksesta. Kirjoitus perustuu pitkälti hänen esitykseensä.
Tautisulku ja yleinen siisteys ovat a ja o
Vain välttämättömät vierailijat päästetään eläintiloihin. Ovet pidetään lukittuina. Vierailijoille annetaan selkeät ohjeet, miten tilan tautisulussa toimitaan. Tautisulussa on oltava selvästi erotettu likainen sisääntuloalue, puhdistettava vaatteidenvaihtoalue, ja eläintilan puoleinen puhdas alue. Vierailijoille tarjotaan puhtaat suojavaatteet ja -jalkineet ja mahdollisuus pestä ja desinfioida kädet, jalkineet ja mahdolliset mukana kulkevat työvälineet ja -koneet. Lisäksi perussiisteys on tärkeää kaikkialla, niin eläintiloissa kuin rehuvarastoissakin. Varsinkin kaikki haittaeläimille ravinnoksi kelpaava on saatava pois niiden ulottuvilta, koska jos ravintoa on tarjolla, ilmestyy syöjiäkin aina.
Rehujen ja ruokinnan hygieniariskit
Monen taudin tartuntalähteeksi mainitaan saastunut rehu. Tällä viitataan siihen, että taudinaiheuttaja joutuu elimistöön suun kautta tilaympäristöstä, missä rehu on voinut saastua niin koti- kuin haittaeläintenkin ulosteella. Ei siis siihen, että taudinaiheuttaja leviäisi ostorehun mukana Kuitenkin on hyvä tiedostaa, että jokainen tilan ulkopuolelta tuleva kulkuneuvo, siis myös rehurekka, on mahdollinen tautiriskin aiheuttaja. Kulkureitit tilalla tulisi järjestää siten, että esimerkiksi lannankuljetuksen ja rehurekan reitit eivät missään risteä keskenään. Samoin huoltotiloihin tai munahuoneeseen kulku olisi hyvä olla erillään muista reiteistä.
"Tautisulku ja yleinen siisteys ovat A ja O."
Rehusiilojen ympäristön on oltava helposti puhdistettavissa eli mieluiten pinnoitettu, esimerkiksi asfaltoitu. Rehuvarastojen on oltava haittaeläimiltä ja kosteudelta suojattuja ja ne tulisi puhdistaa säännöllisesti. Rakennusten seinustat tulisi pitää vapaina kasvillisuudesta ja tavaroista, jotka tarjoavat piilopaikkoja haittaeläimille.
Yhteispelillä minimoimme riskejä
Tiedottaminen tarttuvasta eläintaudista on tuottajan vastuulla. Esimerkiksi tilalla käyvien kuljettajien on hyvä tietää tilanne jo etukäteen, jotta tarvittaviin varotoimiin on valmistauduttu. Hankkijan puolelta teemme myös kaiken voitavamme tautiriskien minimoimiseksi. Noudatamme ETT:n ohjeistuksia rehunkuljetuskaluston puhdistuksesta ja desinfioinnista. Kanojen koronaviruksiin kuuluva IB levisi hyvin nopeasti viime vuonna. Sen tiedetään leviävän herkästi ja myös tuulen mukana. Hankkijan rehukuljetukset suunniteltiin siten, että tartunnan saaneilla tiloilla käytiin aina päivän viimeisenä. Lisäksi kaluston desinfioinnit tehtiin jokaisen toimituksen jälkeen. Otimme vakavasti myös turkistahoille levinneen lintuinfluenssaviruksen ja sen tuomat riskit: Rehurekkojen ajoreittejä muutettiin siten, että tartunnan saaneiden tarhojen läheltä kulkevia teitä ei käytetty. Tämän syksyn reovirustartunnat broileriketjussa olemme huomioineet vastaavalla tavalla kuljetussuunnittelussa. Hyvillä rutiineilla, jatkuvalla valppaudella ja yhteistyöllä parannamme tilasi suojaa tarttuvilta taudeilta.
Tautisulku tiivistettynä
- Vierailijalle selkeät ohjeet, miten tilalla toimitaan.
- Selvästi esim. penkillä, lankulla, kynnyksellä tai teipillä erotetut alueet: likainen sisääntuloalue, puhdistettava vaatteidenvaihtoalue ja eläinten puoli eli puhdas alue.
- Vierailijoille puhtaat, työhön soveltuvat suojavaatteet ja -jalkineet.
- Mahdollisuus pestä ja desinfioida kädet, jalkineet ja työvälineet.
Teksti: Eija Valkonen, kehityspäällikkö siipikarjarehut, Hankkija Oy