Lihasikojen monivaiheinen ruokinta ilman soijaa

Yli-Tuomolan tilalla Loimaalla kasvatetaan lihasikoja Snellmanin Maatiaispossu-ketjuun. Ruokinta on ollut soijaton syksystä 2023 lähtien. Käytössä on kaksi tiivistettä ja ruokinta on nelivaiheinen. Siat ovat kasvaneet hyvin, ja varsinkin porsaserän pienimmät pääsevät nyt paremmin kasvun vauhtiin.

Alkukasvatuksessa rehuviljaa täydennetään uudella Hankkijan kanssa yhteistyössä kehitetyllä soijattomalla Maatiaispossu Superior Energiatiiviste PP -rehulla, joka antaa hyvän startin lihasian kasvuun. Tällä tiivisteellä 1-rehuun saadaan enemmän energiaa ja tärkeitä aminohappoja kuin perinteisellä vilja-tiivisteruokinnalla. Väkevämmän rehun ansiosta ensimmäinen ruokintavaihe on tavanomaista lyhyempi ja 2-rehuun vaihdetaan, kun siat ovat noin 45-kiloisia. Samalla seokseen tulee mukaan soijatonta Maatiaispossu Superior Tiivistettä, joka on suunniteltu lihasian loppukasvatukseen. Se sisältää runsaasti palkoviljoja, hernettä ja/tai härkäpapua, mikä on eduksi lihan laadun kannalta. Se on ainoa tiiviste 3- ja 4-rehuissa, joihin siirrytään noin 75 ja 100 kilon painossa.

Kahden tiivisteen käyttö on järkevää ja taloudellista, koska Snellmanin Maatiaispossu-ketjussa lihasiat kasvatetaan suuriin teuraspainoihin ja Figenin suomalainen eläinaines kestää sen. Tänä vuonna Yli-Tuomolan tilalla kasvatettujen sikojen teuraspaino on ollut keskimäärin 99,7 kg ja lihakkuus 60,6 %.

"Yhteistyön tuloksena on kattava valikoima rehuja tilojen erilaisiin tarpeisiin."

– Seuraan, miten rehu käyttäytyy ja säädän sekoitussuhdetta tarpeen mukaan. Pumppu toimii paremmin, kun liemi kulkee putkistossa jouhevasti, kertoo Eero. Siat saavat rehua ruokahalun mukaan, ruokintaa ei rajoiteta. Hännänpurentaa on ollut erittäin vähän. Tämän vuoden alkupuoliskolla hännänpurentaa on todettu lihantarkastuksessa 0,5 prosentilla teurastetuista sioista. – Virikkeeksi sioille annetaan vehnänolkea, jota siat tykkäävät mutustella. Se toimii ongelmitta liemilantajärjestelmässä, paremmin kuin sitkeämpi kauran olki, kertoo Eero kokemuksistaan. Yläsikalassa on imulantajärjestelmä ja alasikalassa patoluukut.

Viljelyssä rehuviljaa ja hernettä

Yli-Tuomolan tilalla viljellään ohraa, vehnää ja hernettä lihasikojen rehuksi. Tänä vuonna hernettä oli 13 hehtaarin alalla ja Greenway-herne antoi 4 200 kg keskisadon hehtaarilta. – Herneen esikasvivaikutus on huikea, toteaa Eero. Yleensä sen jälkeen tulee vehnä, mutta Yli-Tuomolassa kaksitahoinen Feedway-ohra, joka on tuottanut hyvä sadon. Ruokinta-asiantuntija Tuula Honkamaa suosittelee Eeroa kokeilemaan uutta satoisaa Maire-ohraa, joka lujakortisena kestää hyvin sianlannalla lannoitusta. Herne on ollut mukana viljelykierrossa jo muutaman vuoden ajan. Tavoitteena on käyttää hernettä lihasikojen ruokinnassa, jotta ostovalkuaisen tarve pienenisi. Oman herneen käyttö alentaisi myös lihasian ruokintakustannusta, sanoo Tuula.

– Edessä on siiloinvestointi, jotta saan herneen mukaan tilaseoksiin, kertoo Eero suunnitelmistaan. Häntä kiinnostaisi myös syysviljojen, etenkin ruisvehnän viljely. - On kuitenkin pitänyt miettiä työkuormaa, kertoo Eero. Syysviljoja pitäisi päästä kylvämään, kun puinnit ovat vielä kesken. Hän on valinnut viljelyyn sekä aikaisia että myöhäisiä kevätlajikkeita, jotta sadonkorjuu jakautuisi pidemmälle ajalle.

Levymyllyllä sopiva jauhatus

Rehuvilja jauhetaan levymyllyllä, jossa on omat säädöt sekä ohran että vehnän jauhamiseen. – Tarkistan jauhatuskarkeuden noin kerran kuukaudessa Bygholm-seulalla, kertoo Eero. Hän säätää myllyä, kun viljaerä tai lajike muuttuu, sillä ne voivat vaikuttaa viljan jauhatuskarkeuteen. – Skioldin levymylly on varmatoiminen ja lähes huoltovapaa, kehuu Eero. Sen läpi on kulkenut neljä miljoonaa kiloa viljaa. Toistaiseksi myllyyn on tarvinnut tehdä vain yksi tekninen huolto. Ainoa huono puoli on, että levymylly ei sovellu kauran jauhamiseen.

Teksti: Kirsi Partanen, kehityspäällikkö Figen Oy
Kuvat: Pasi Leino