Rantasilla riittää rohkeutta uudistaa tuotantoa
Rantasen Tilan vapaaporsitusinvestoinnista olemme kertoneet aikaisemmin. Nyt Pertti, Sofia ja Tuomas Rantanen ovat toteuttaneet uuden mittavan investoinnin sikatuotantoon, kun alkuvuodesta valmistui uusi 4000 sikapaikan lihasikala.
Ensimmäiset porsaat tulivat uuteen lihasikalaan tammikuussa ja ensimmäiset teuraat toimitettiin maaliskuussa. – Olemme tyytyväisiä tähän ratkaisuun, että omien emakoiden porsaista saadaan suurin osa kasvatettua itse, Tuomas toteaa.
UUDEN LIHASIKALAN RUOKINTASYSTEEMI HIOTTU HUIPPUUN
5500 lihasian ruokinta asettaa tiukat vaatimukset ruokintasysteemille. Uuden lihasikalan rehustamossa onkin kaksi suurta sekoitussäiliötä. – Kun säiliöitä on kaksi, pystytään rehut jakamaan kaikkiin osastoihin päiväsaikaan. Ruokintakertoja on kolme (klo 6, 12 ja 18) ja jokaisella ruokinnalla jaetaan kolmea eri seosta, Tuomas kertoo. Lihasikalan suunnittelussa huomioitiin hienosti siilojen tarve. Viljasiiloja on neljä ja tehdasrehuille kolme siiloa.
Tuomas Rantanen on ollut tyytyväinen uuteen sikalaan, rehukonseptiin ja lihasikojen kasvuun.
– Ohrat olemme lajitelleet laadun mukaan, jolloin voimme käyttää parhaat ohrat pienemmille possuille ja hieman köykäisemmät isoimmille, Tuomas selittää. Kun tilalla on 950 emakkoa, porsaita ja 5500 lihasikaa, viljan tarve on melkoinen ja sitä ostetaan jatkuvasti. Ostoeristä teetetään analyysit Hankkijan Optimi-palvelussa ja ruokinta-asiantuntija Juha Tolppanen päivittää ruokintasuunnitelmat.
– Nyt kun näyttää siltä, että ohrasta tulee olemaan niukkuutta, voisi kaura olla hyvä lisä viljavalikoimaan, Juha toteaa, kun mietimme mitä muutoksia syksy saattaa tuoda tulleessaan. Ruokinnan kokonaisuutta mietitään yhdessä, jotta löydetään tilan kannalta paras ratkaisu. Viljojen jauhatus on erittäin tärkeä vaihe liemirehun valmistuksessa. Vasaramyllyjäkin on kaksi ja niissä erilaiset seulakoot, jolloin erilaatuisille viljoille saadaan optimaalinen karkeus. Häiriötilanteiden sattuessa on aina varamylly käytettävissä.
Tuomas (oikealla) ja Pertti Rantanen tekevät tiivistä yhteistyötä Hankkijan asiantuntijoiden Juha Tolppasen ja Johanna Dakan kanssa.
ELÄINAINEKSEN MUUTOS TOI UUTTA MYÖS RUOKINTAAN
Lihasikojen genetiikassa kokeillaan paraillaan uutta karjulinjaa, Topigs Norsvinin Tempoa. Rantasillakin Tempo on ollut kokeilussa. Rantaset tarttuivat ensimmäisten joukossa Hankkijan uuteen kahden tiivisteen malliin, jossa alkukasvatuksessa on käytössä vaiheeseen suunniteltu tiiviste, kasvatuksen keskivaiheilla on kaksi tiivistettä ja loppukasvatuksessa on siihen vaiheeseen sopiva tiiviste.
"Pyrimme hyvin nopeaan kiertoon."
Topigs Norsvinin Tempo-karjun jälkeläisillä on hyvä syönti ja tasaisen nopea kasvu.
– Pyrimme lihasikalassa hyvin nopeaan kiertoon, joten sikojen nopea kasvu on erittäin tärkeää. Siksi käytämme Hankkijan LS-Tiiviste 1:stä riittävän pitkään ja siirrymme 2-vaiheeseen hieman myöhemmin, Pertti kertoo. Vaikka siat kasvavat uudessa lihasikalassa nopeasti, ei lihan laadussa ole moittimista. Teuraiden liha-% on ollut erinomainen, keskimäärin hieman yli 60 %.
– Porsaat lähtevät lihasikalassa syömään rehua heti todella hyvin, kun välikasvattamossa on loppuvaiheessa sama tiiviste jo käytössä, Tuomas kertoo, kun katsomme hiljattain lihasikalaan siirrettyjä porsaita. – Muutenkin Tempon jälkeläisten syöntikyky on erinomainen, ja ruokintakäyrälle plussaillaan tarpeen mukaan, Tuomas jatkaa.
Lihasikalan neljä viljasiiloa ja kolme rehusiiloa ovat ruokinnan toteutuksen
kannalta ehdoton valttikortti.
UUDEN GENETIIKAN POSSUT OVAT LEPPOISAMPIA
– Nämä Tempo-possut ovat olleet selkeästi rauhallisempia kuin Durocin jälkeläiset. Ovat kyllä aktiivisia, mutta eivät kuitenkaan karsinaan mennessä tule heti näykkimään pohkeita, Tuomas vastaa, kun kysyn huomaako eron uuden ja vanhan genetiikan käytöksessä. Joka karsinassa on heinähäkki, joissa on virikkeeksi olkea ja karsinoiden kuivitukseen käytetään kutteria. Hännänpurentaa tai muuta häiriökäyttäytymistä ei näy, mutta jos sellaisesta olisi viitteitä, Rantaset ovat siihen ennakkoon varautuneet.
– Pekoni Breakilla saa tilanteen haltuun, jos jossain osastossa alkaa näkyä hännänpurentaa. Sikalakierroksella on ilahduttavaa, että siat todellakin kasvavat tasaisesti ja ovat puuhakkaita. Saparot ovat kippuralla, mikä on tärkein hyvinvoinnin mittari!
Teksti: Johanna Daka, Hankkija Oy
Kuvat: Pasi Leino