Snellmanin Maatiaispossun ruokinta soijattomaksi
Eero Yli-Tuomola. Kuva Kirsi Partanen.
Soijan käytön vähentämiseksi on työskennelty jo kymmenisen vuotta. Tavoitteena on parempi lihan laatu ja ulkomailta tuodusta soijasta luopuminen kokonaan. Soijaton lihasian kasvatus on seuraava askel kohti Snellmanin tavoitetta, soijasta riippumatonta sianlihan tuotantoa.
Olemme arvioineet, että Snellmanin Maatiaispossu-ketjussa säästetään lihasikojen ruokinnassa noin 160 rekallista soijarouhetta vuodessa lähtötilanteeseen verrattuna. Tänä päivänä ruokinnassa käytetään soijan sijaan paljon kotimaista hernettä ja härkäpapua, ja lihasian rehu ja valkuaistarve koostetaan monipuolisesti eri raaka-aineita hyödyntäen.
Snellman ja Hankkija uudistivat lihasikojen ruokinnan
Snellmanin Lihanjalostus Oy ja Hankkija Oy ovat vuodesta 2017 lähtien tehneet määrätietoista kehitysyhteistyötä sianlihantuotannon kestävyyden parantamiseksi. Yhteistyön tuloksena soijan käyttöä on saatu vähennettyä merkittävästi ja lisäksi sikojen vaiheruokintaan on kehitetty uusia ratkaisuja. Jo vuonna 2018 lanseerattu Maatiaispossu Superior -ruokintakonsepti lihasikojen soijattomaan loppukasvatukseen on ollut menestys tuotantotulosten, ja ennen kaikkea lihan laadun kannalta.
- Tuloksemme osoittavat, että hernettä ja härkäpapua sisältävä soijaton loppuruokinta on parantanut sianlihan laatua entisestään, kertoo Snellmanilta kehityspäällikkö Kirsi Partanen.
Uusi, kahteen soijattomaan valkuaistiivisteeseen perustuva Maatiaispossu Superior -ruokintamalli mahdollistaa erityispanostuksen lihasian alkukasvatukseen, mistä hyötyvät ennen kaikkea siat, mutta myös tuottaja ja ympäristö. Tilatestissä uusi soijaton, energiapitoinen alkukasvatustiiviste yhdessä kotoisten viljojen kanssa on antanut lihasioille erinomaisen startin kasvuun.
Tällä ruokintamallilla saadaan kasvatuksen eri vaiheisiin sian ravinnontarpeen mukaiset määrät energiaa ja ravintoaineita, ja ruokintakustannuskin on edullisempi kuin vain yhtä tiivistettä käytettäessä.
- Soijan käytön vähentäminen pienentää sikojen ruokinnan ilmastovaikututusta eli hiilijalanjälkeä, sanoo kehityspäällikkö Johanna Daka Hankkijalta.
Kotimaisten palkokasvien viljelyllä monipuolistetaan viljelykiertoa ja edistetään sikatilan rehuviljan tuotantoa. Lisäksi palkoviljoilla alennetaan ruokintakustannusta. Uusi soijaton tiiviste on tarjolla myös tiloille, joilla on runsaasti hernettä tai härkäpapua käytettävissä.
Tilatestistä rohkaisevia tuloksia
Yli-Tuomolan tilalla Loimaalla on viime syksystä lähtien kasvatettu lihasikoja kokonaan ilman soijaa.
- Se on ekoteko, kun eteläamerikkalaista soijaa ei tarvitse enää käyttää, sanoo Eero Yli-Tuomola.
Uudessa ruokinnassa omaa viljaa täydennetään kahdella soijattomalla tiivisteellä, kasvatuksen alkuun ja loppuun on omat kotimaisia palkokasveja sisältävät tiiviisteet. Lisäksi ruokintavaiheiden määrää on lisätty kolmesta neljään. Siat ovat kasvaneet aiempaa paremmin ja tasaisemmin.
Uuden ruokinnan ansiosta pienimmätkin porsaat pääsevät hyvin kasvun alkuun, sanoo Eero Yli-Tuomola. Ensimmäisten kasvatusviikkojen rehussa on nyt enemmän energiaa ja sian kasvulle tärkeitä aminohappoja. Toisaalta neljään vaiheeseen jaettu ruokinta vähentää tiivistemäärää kasvatuksen lopussa. Yli-Tuomolassa viljellään kolmatta vuotta myös hernettä.
- Tulevaisuuden suunnitelmissa on siiloinvestointi, jotta oman tilan herne saadaan käyttöön sikojen ruokinnassa, kertoo Eero Yli-Tuomola.