Herne ja härkäpapu ovat erinomaisia valkuaisrehuja sioille

Kun soijatuotteille etsitään korvaavia kotimaisia valkuaisrehuja, ovat herne ja härkäpapu ehdottomasti lupaavimmat vaihtoehdot. Palkoviljoilla on hyviä ominaisuuksia paitsi ruokinnallisesti, myös peltoviljelyssä. Herne ja härkäpapu tuovat oivan lisän vilja- ja karjatilan viljelykiertoon. Ne katkaisevat viljakasvien tautipainetta ja ovat hyviä esikasveja niin syys- kuin kevätviljoille. Sekä herneen että härkäpavun juuristo on viljoja vahvempaa ja jättävät hyvän kasvupohjan viljoille.

Palkoviljoilla onnistuttu yhteistyössä vähentämään soijan käyttöä

Hankkija on tehnyt pitkäjänteistä yhteistyötä Snellmanin kanssa soijattomien, GM-vapaaseen ruokintaan soveltuvien ruokintaratkaisujen kehittämiseksi. Snellmanin lihasikojen Superior-ruokintakonseptista tuli 2024 kokonaan soijaton. Hankkija on rehukehityksen ohella panostanut herneen ja härkäpavun tuotantoon pellolla, ja näin ollaan tuettu niin Hankkijan rehuteollisuuden raaka-aineen saantia, kuin sikatilojen omaa valkuaisrehutuotantoa.

Herne ja härkäpapu soveltuvat hyvin sikojen ruokintaan, ja niitä käytetään laajasti Hankkijan täys- ja täydennysrehuissa. Lisäksi on omat täydennysrehut tilanteisiin, jossa tilalla on käytettävissä runsaasti palkoviljoja.

Palkoviljojen aminohappokoostumus on sian kannalta erinomainen, sillä niiden lysiinipitoisuus on soijarouheen tasoa suhteessa valkuaispitoisuuteen.
Palkoviljojen käytössä on huomioitava niiden sisältämät haitta-aineet, mutta etenkin lihasikojen ruokinnassa herneen ja härkäpavun maksimikäyttömäärät eivät tule vastaan, kun niitä käytetään yhdessä muiden valkuaisrehujen kanssa. Herneen ja härkäpavun maittavuus on sioille hyvä, joten niiden käyttö ei rajoita syöntiä.

Hieman haasteellisempaa on soijattoman ruokinnan toteuttaminen porsaille ja imettäville emakoille, mutta valkuaisrehuvalikoimaa laajentamalla niihinkin vaiheisiin varmasti löydetään toimivat ratkaisut.

Tilaseoksissa herneen käyttö tuo merkittävää säästöä sekä emakoiden että lihasikojen ruokintakustannukseen. Herneen valkuaispitoisuus on yleensä noin 23 % kuiva-aineesta ja härkäpavun noin 30 % kuiva-aineesta. Valkuaispitoisuus vaihtelee lajikkeen ja kasvuolosuhteiden mukaan laajalla haitarilla, joten palkoviljat kannattaa analysoida ruokinnan suunnittelua varten kuten rehuviljankin. Hankkijan laboratoriossa analysoidaan myös hernettä ja härkäpapua, ja Optimipalvelu on asiakkaittemme käytössä ympäri vuoden.

Teksti: Johanna Daka, kehityspäällikkö, lihasikojen ruokinta