EU:n tavoitteet antibioottien ja lääkeaineiden käytölle eläintuotannossa

Jaakko Laine, Finlactic Oy

Tuotantoeläinten terveyttä uhkaavien haittamikrobien torjunnassa käytetään antibiootteja ja lääkeaineita. Mikrobit voivat kuitenkin muuntautua (mutatoitua) siten, että ennen toimineet antibiootit ja lääkeaineet ovat menettäneet tehonsa muuntuneeseen mikrobikantaan. EU:n arvion mukaan nämä niin sanotut AMRkannat (AntiMicrobial Resistance) aiheuttavat arviolta 33.000 ihmiskuolemaa vuodessa sekä merkittäviä taloudellisia tappioita yhteiskunnille.

Tilanteen korjaamiseksi EU hyväksyi vuonna 2011 toimintasuunnitelman nimeltä ONE HEALTH ACTION PLAN AGAINST ANTIMICROBIAL RESISTANCE. Vaikka ohjelma ei ollut jäsenmaita oikeudellisesti sitova, monet EU-maat ovat vapaaehtoisesti vähentäneet antibioottien käyttöä ohjelman sisältämien suuntaviivojen mukaisesti.

Lokakuussa 2018 Euroopan Parlamentti hyväksyi lain, joka kieltää antibioottien käytön maataloudessa ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa sairauksien torjunnassa. Kielto astui voimaan tammikuussa 2022. Tämän lisäksi EU:n komissio hyväksyi toukokuussa 2020 ohjelman nimeltä FARM TO FORK STRATEGY, jonka tavoitteena on terveyskestävä ruokahuolto. Sen puitteissa pyritään tilanteeseen, jossa EU:n alueella tällä hetkellä maatalouteen myytävien antibioottien kokonaismäärä vähenee 50 % vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kova myös suomalaisten sikatilojen osalta, siitäkin huolimatta, että antibioottien käyttö on muihin EU-maihin verrattuna varsin vähäistä.

Eläinten hyvinvoinnin ja tuottavuuden tukeminen noudattaen EU:n antibioottien käyttöä rajoittavia vaatimuksia, tulee edellyttämään tiloilta monia toimenpiteitä. Ruokinta nousee tällöin kuitenkin erityisasemaan. Rehun peruskomponentille, viljalle ei voi paljon tehdä muuten kuin huolehtimalla siitä, että homeet ja niiden tuottamat toksiinit ovat joko kokonaan poissa tai että niiden pitoisuus on vähäinen. Jotta tavoite saavutetaan, on liemirehun koostumukseen kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Valmistuksessa on sen vuoksi jatkossa käytettävä runsaammin nykyisiä ja uusia kehitteillä olevia, eläinten hyvinvointia ja tuottavuutta tukevia rehuaineita tai lisäaineita.

Tällä hetkellä markkinoilla on suomalaisia rehuaineita ja lisäaineita, jotka on osoitettu tutkimuksissa ja todellisissa tilakäytöissä toimiviksi tuotteiksi. Näitä ovat Hankkija Oy:n Progres® ja Progut® sekä Finlactic Oy:n maitohappopohjaiset LAKTA-tuotteet.