Hyvällä ensikkokasvatuksella kehityksen kärjessä

Ensikkokasvatuksen ammattilaiset Elina ja Mika Heino tuottavat uudiseläimet Vehmaan Haikaraan.

Elina ja Mika Heinon tilalla on kasvatettu sikoja vuodesta 1986 lähtien. Perinteinen 45 emakon sikala muuntui vuonna 1995 emakkoringin satelliitiksi. Lihasikala rakennettiin vuonna 1997 ja parin vuoden kuluttua sitä jo laajennettiin. Satelliittiporsittamo toimi 17 vuotta. Päätoimista ensikkokasvatusta on harjoitettu nyt noin kuuden vuoden ajan.

Laatu omissa käsissä

Vanhan emakkosikalan tultua elinkaarensa päähän mietittiin vaihtoehtoja. Samaan aikaan Vehmaan Haikaran, jonka osakas Mika Heino on, ensikkokasvatussopimus silloisen toimijan kanssa päättyi.

– Heräsi ajatus, että omassa sikalassa vapautuneissa tiloissa kasvatettaisiin Haikaran ensikot. Näin vaikutusmahdollisuudet eläinten laatuun on kokonaan omissa käsissä. Ensikoiden kasvatusaikana voidaan tehdä tarkempaa seurantaa ja siten myös tiukempaa karsintaa, Mika Heino taustoittaa aloituspäätöstä.

- Karsintaa tehdään isommin ennen ensikoiden lähetystä Haikaraan. Myös porsaiden tullessa käydään tarkoin läpi niiden mahanaluset huomioiden nisät ja mahdolliset tyrät. Ensikot lajitellaan karsinoihin koon mukaan, kertoo Elina Heino.

Ensikoiden kasvua ja jalkaterveyttä seurataan koko kasvatuksen ajan, vain parhaat selviävät jatkoon. Ryhmän valmistuttua karsitaan myös kasvussa jälkeen jääneet liian pienet siat.

Tarkkaan rytmitettyä tuotantoa

TN70-hybridiensikonalut tulevat HKScanin sopimustuottajalta n. 35 kg painoisina. Ryhmäkoko on 75 imisää, joista n. 24 viikon kasvatuksen jälkeen jatkoon selviää 62–64 kpl 150–160 kiloista emakon alkua. Ensikot ehtivät olla Haikarassa 3–4 viikkoa ennen tiineytystä.

Vaiheruokintaa kasvutavoitteen mukaisesti

TN70-hybridiensikoiden kasvatusajan ruokinta on hiottu yhdessä Topigs Norsvinin ruokinta-asiantuntijan kanssa. Kasvatusrehuina käytetään Hankkijan Pekoni 90 - ja Ensikko Kasvatus -täysrehuja. Kolmivaiheruokinta toteutetaan rehuja sekoittamalla.

Wedan liemiruokkija jakaa päivittäisen rehuannoksen kolmessa erässä. Liemen kuiva-aine on suhteellisen matala, vaiheittain 19–22 % välillä. Sillä haetaan pidempää syöntiaikaa ja osin myös täyttävyyttä.

– Tällä hetkellä ruokinta ja rehut on trimmattu niin hyvään iskuun, että mitään muutosta niihin ei haluta, kiittelee Mika Heino.

"Hännänpurennan ehkäisyssä on oltava tarkkana koko ajan"

Kippurasaparo mittaa hyvinvointia

– Hännänpurennan ehkäisyssä on oltava tarkkana koko ajan, Elina Heino kertoo. Täysrehuruokinnalla ravintoaineiden saanti on turvattu, mutta tiukasta energiarajoituksesta johtuen ensikoilla on nälän tunne korkeallakin rehun kuitutasolla.

Vaikka karsinoissa olevissa heinähäkeissä on koko ajan tarjolla olkea, sitä jaetaan lisäksi käsin kahdesti päivässä.

– Runsaan oljen käytön haasteena on, että lietelannan poistojärjestelmä tukkeutuu. Koko ajan mennään teknisen toimivuuden rajoilla, Mika Heino toteaakin.

– Jos näkyy pienikin nirhaisu hännänpäässä, niin siihen suihkautetaan heti desinfiointiainetta ja eläin merkataan värikoodilla, jotta tarkkailua voidaan jatkaa, Elina Heino tarkentaa käytössä olevia rutiineja.

Luottamus hoitajaan rakennetaan ensikkona

– Hyvä luottamus hoitajaan näkyy heti sikalaan tullessa, toteaa Hankkijan ruokinta-asiantuntija Juha Tolppanen. Heinon ensikot olivat uteliaita ja ne suhtautuivat luottavaisesti sekä hoitajiinsa että myös meihin tilalla vierailleisiin hankkijalaisiin. Ensikot asettuivat kauniiksi riviksi käytävän viereen rapsutettaviksi, ilman turhia nahisteluja.

Ensikoiden päivittäinen hoitotyö kantaa hedelmää. Vaikka ensikoiden rokotusohjelma sisältääkin kuusi eri rokotuskertaa, niin positiivinen ihmiskontakti vaikuttaa taustalla voimakkaasti, eikä mitään näytä jääneen hampaankoloon. Tottuminen hoitajaan on arvokas etu, kun myöhemmän emakkouransa aikana Heinojen kasvattamat ensikot porsivat ja imettävät vapaasti Haikaran emakkolassa.


Teksti ja kuvat: Satu Valkama