Synteettisten aminohappojen käyttö sikojen ruokinnassa
Aminohappoja tuotettiin FAO:n (UN Food and Agriculture Organization) mukaan synteettisesti ensimmäisen kerran noin 40 vuotta sitten. Sittemmin niiden käyttö sikojen ja broilereiden ruokinnassa on lisääntynyt voimakkaasti useammasta eri syystä. Eräs merkittävimmistä vaikuttimista synteettisten ja helposti ruoansulatusjärjestelmässä imeytyvien aminohappojen käytölle on mahdollisuus vähentää rehun sisältämän raakavalkuaisen määrää. Sitä vähennettäessä myös sulamattoman valkuaisen kulkeutuminen paksusuoleen vähenee, jolloin siellä tapahtuvan käymisprosessin seurauksena syntyy vähemmän ammoniakkia ja pitoisuus sonnassa laskee.
Suurimman osuuden myydystä aminohappovolyymista muodostavat kolme avainaminohappoa, nimittäin lysiini, metioniini ja treoniini. Nämä kolme aminohappoa ovat niin sanottuja välttämättömiä aminohappoja. Mikäli niitä on eläimen järjestelmässä riittämättömästi, muutkaan valkuaisen mukana tulevat aminohapot eivät toimi.
Aminohappojen avulla voidaan vähentää raakavalkuaista
Nyt kun osa valkuaisesta on mahdollista korvata synteettisillä aminohapoilla, ei ole enää tarvetta käyttää aiemmassa määrin esimerkiksi sademetsien tilalla viljeltyä soijaa. Esimerkkinä tästä on huhtikuussa 2021 lehdessä ”Journal of Animal Science and Biotechnology” julkaistu artikkeli ”Progress of amino acid nutrition for diet protein reduction in poultry”, jossa siipikarjalla oli voitu aminohappojen avulla vähentää raakavalkuaista yli 20 %.
Vuonna 2021 valmistuneen markkinatutkimuksen mukaan siipikarjatuotanto käytti 44 % kaikesta vuonna 2020 myydystä aminohappotuotannosta. Hyvänä kakkosena tuli sikatalous, jonka osuus oli 37 %. Suurimman osuuden myydystä aminohappovolyymista muodostavat kolme avainaminohappoa, nimittäin lysiini, metioniini ja treoniini. Nämä kolme aminohappoa ovat niin sanottuja välttämättömiä aminohappoja. Mikäli niitä on eläimen järjestelmässä riittämättömästi muutkaan valkuaisen mukana tulevat aminohapot eivät toimi. Toisin sanoen tuottajan kannalta olennainen proteiinisynteesi (lihantuotanto) ei voi toteutua maksimaalisesti, mikäli jotakin edellä mainituista välttämättömistä aminohapoista ei ole riittävästi.
Erityisesti on huolehdittava lysiinin pitoisuudesta muun muassa sen vuoksi, että liemirehuun tulevasta lysiinistä voi hävitä jopa 40 % liemirehun sisältämien mikrobien omaan proteiinisynteesiin. Sikalan optimaalisen toiminnan kannalta on välttämätöntä, että sekoittajassa on riittävästi ja oikeassa suhteessa lihantuotannossa välttämättömiä aminohappoja valkuaisen lisäksi. Olennaisinta on kuitenkin tietää, mikä on aminohappotilanne kaukalossa.
Finlacticin kehittämä analyysijärjestely pysäyttää mikrobituotannon
Finlactic Oy on kehittänyt analyysijärjestelyn, jossa kaukalosta otettu liemirehunäyte pakastetaan heti näytteenoton jälkeen mikrobitoiminnan pysäyttämiseksi. Näyte lähetetään laboratorioon, jossa se sulatetaan ja siitä analysoidaan kuuden eri aminohapon pitoisuudet. Näin voidaan varmistaa syöntiin tulevan liemirehun aminohappokoostumus ja mahdolliset puutteet korjata esimerkiksi Finlactic Oy:n aminohappoja sisältävillä säilöntäaineilla LYSIINI LAKTA-HAPOLLA tai PEKONI LAKTA-HAPPO OPTIMILLA, jossa lysiinin lisäksi ovat metioniini ja treoniini.
Jaakko Laine
Finlactic Oy
Liittyvät tuotteet
