Lehmien rypsipuristeruokinnalla tutkitusti 15–20 % vähemmän metaania

Kotimaisissa Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksissa selvitettiin ruokinnan vaikutusta lypsylehmien metaanipäästöihin ja maidontuotantoon. Pötsin metaanin tuotanto on merkittävä osa maidontuotannon ympäristövaikutusta.

Tutkimuksissa verrattiin lehmien rehussa käytettävien valkuaisrehuaineiden, rypsirouheen ja rasvapitoisemman rypsivalkuaisen, vaikutusta metaanin tuotantoon.

Luken tutkimuksessa -15 % metaania

Hankkija oli mukana Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa. Siihen osallistui kahdeksan ayrshire-rotuista lehmää, joista jokainen söi vuorollaan kumpaakin valkuaisrehua, rypsirouhetta ja rypsipuristetta. Lisäksi lehmät saivat esikuivattua nurmisäilörehua, ohraa, kauraa, vehnää, melassileikettä ja kivennäisrehua. Väkirehun osuus oli 55 % ja rypsirouheen tai rypsipuristeen osuus 19,3 % kuiva-aineesta.

Lehmien maitotuotos oli keskimäärin 41 kg. Ne olivat poikineet keskimäärin 3,5 kertaa, ja edellisestä poikimisesta oli kulunut keskimäärin 81 päivää.

Rypsipuristetta sisältävällä ruokinnalla metaanin tuotanto maitolitraa kohden oli 15 % alhaisempi kuin rypsirouheruokinnalla. Ero oli tilastollisesti merkitsevä. Rypsipuristeruokinta ei heikentänyt rehun syöntiä eikä kuidun sulatusta. Se ei myöskään vaikuttanut pötsin happamuuteen.

EKM-maitotuotos nousi rypsipuristeruokinnalla 2,6 kg/päivä (40,0 vs. 42,6 kg/pv). Maidon rasvapitoisuus aleni rypsipuristeella 0,2 %-yksikköä (4,35 vs. 4,12 %), mutta koska maitotuotos nousi 4 kg/pv (37,5 vs. 41,5 kg/pv), maitorasvan kokonaistuotanto kg/pv pysyi samalla tasolla. Maidontuotannon rehuhyötysuhde parani rypsipuristeruokinnalla 9,5 %. (Bayat ym. 2022.)

Helsingin yliopiston tutkimuksessa lähes -20 % metaania

Helsingin yliopiston tutkimuksessa verrattiin rypsirouhetta ja jauhettua rypsinsiementä Viikin tutkimustilan ayrshire-karjan ruokinnassa. Seosrehu sisälsi rypsirehujen lisäksi nurmisäilörehua, ohraa tai kauraa, melassileikettä sekä kivennäistäydennyksen. Kaikki lehmät söivät molempia rypsilaatuja vuorotellen, ja vertailussa huomioitiin niiden lehmien tulokset, jotka olivat mukana kaikilla jaksoilla.

Energiakorjattu maitotuotos rypsinsiemenruokinnalla oli keskimäärin 30,8 kg ja rypsirouhejaksoilla keskimäärin 30,7 kg. Maidon rasvapitoisuus oli 4,33 ja 4,32 %. Ruokinnalla ei ollut merkitsevää vaikutusta maitotuotokseen eikä maidon rasvapitoisuuksiin.

Metaanin tuotanto mitattiin lypsyrobottiin sijoitetulla GreenFeed-kaasuanalysaattorilla. Metaanintuotto lehmää kohden päivässä aleni rypsinsiemenruokinnalla 18,2 % verrattuna rypsirouheruokintaan. (Halmemies-Beauchet-Filleau ym. 2019.)

Näissä tutkimuksissa rypsipuristeella tai rypsinsiemenellä onnistuttiin alentamaan metaanin tuotantoa lypsylehmien pötsissä. Tutkimukset osoittivat, että sopivan täydennysruokinnan avulla voidaan menestyksellisesti vähentää maidontuotannon ympäristövaikutusta.

Tutkimusten tuloksia hyödynnetään Hankkijan Fiksu-ilmastorehuissa, jotka ovat uuden sukupolven tuotteita maidontuotannon ympäristövaikutusten pienentämiseen.