Kasvinjalostuksella kohti parempaa kannattavuutta

Kasvinjalostuksen myötä markkinoille saadaan entistä laadukkaampia ja satoisampia kasvilajikkeita, joita viljelijät voivat tuottaa tehokkaammin muuttuvissa olosuhteissa. Se on siis tuote-kehitystä parhaimmillaan.

Pääasiana jalostustyössä on satotason nousu. Pitkäjänteisen jalostus-työn tuloksena esimerkiksi vehnän, ohran ja kauran satotasot ovat nousseet 18 huomattavasti viime vuosikymmeninä. Verrattaessa virallisten lajikekokeiden satotasoja mittarilajikkeisiin tämä on hyvin nähtävissä.

Myös muiden kasvin ominaisuuksien kehittäminen on kasvinjalostuksessa tärkeää. Taudinkestävyys ja korrenlujuus ovat tärkeitä ominaisuuksia sadon määrän ja laadun kannalta.

Lajikkeiden luontaisen taudinkeston tai korrenlujuuden parantuminen vähentää kemiallisen kasvinsuojelun tarvetta. Jalostuksessa on mahdollista vaikuttaa myös loppukäyttäjän toi-veiden mukaisiin laatuominaisuuksiin. Loppukäyttäjä, kuten myllyteollisuus, on valmis maksamaan sen laatutavoitteisiin paremmin sopivasta viljasta laatulisiä, joka parantavat viljelyn kannattavuutta. Tästä hyvänä esimerkkinä on kauran jyväkokohinnoittelu, jolla viljelijän on mahdollista saada merkittäviä laatulisiä.

Muuttuva ilmasto tuo omat haasteensa kasvinjalostukseen. Sopeutuminen uusiin olosuhteisiin on iso haaste jalostustyölle. Viime vuosina kasvukauden olosuhteissa on ollut paljon turbulens-sia, joka on stressannut kasvustoja. Stressin sietokyvyn parantaminen onkin yksi kasvinjalostuksen isoista tulevaisuuden haasteista.

Jalostustyö etenee askel kerrallaan: ajoittain saavutetaan suuria edistys askeleita, mutta kokonaiskehitys näkyy parhaiten pitkällä aikavälillä. Tuottavuuden kannalta on tärkeää, että käytettävä genetiikka – eli viljeltävä lajike, on riittävän uusi ja omi-naisuuksiltaan kunnossa.


Työta lajikkeiden parissa jo 120 vuoden ajan

Siemenen kunnostus ja lajikekehitys on ollut osa Hankkijan historiaa jo vuodesta 1905 alkaen. Hankkija on tehnyt kasvinjalostuksen parissa pitkäjänteistä yhteistyötä jo 1990 luvun alkupuolelta lähtien Boreal Kasvinjalostuksen kanssa. 2010-luvulla jalostus- ja lajikekehitystyö laajeni, kun Hankkija aloitti jalostus- ja lajikekokeisiin liittyvän yhteistyön Nordic Seed -kasvinjalostusyhtiön kanssa. Nordic Seed on vuonna 2007 perustettu tanskalainen kasvinjalostaja, joka kuuluu Danish Agro -ryhmään. Jalostus- ja lajikekokeita tehdään Suomessa usealla paikkakunnalla ja Hankkijan koetoimintatiimi kylvää vuosittain noin 4 000 koeruutua.

Nordic Seedille Hankkija on merkittävä yhteistyökumppani ja osa sen jalostusohjelmista on kohdistettu Suomen viljelyolosuhteisiin. Tästä esimerkkinä vuonna 2015 aloitettu monitahoisen ohran jalostusohjelma, jonka seurauksena Suomen kasvilajikeluettelosta löytyy nykyisin useita Nordic Seedin jalostamia monitahoisia ohralajikkeita. Suuri osa näistä lajikkeista on jo siementuotannossa Hankkijan sopimusviljelijöillä sekä myynnissä Hankkijalla.

Monitahoisen ohran kehitys on ollut nopeaa. Useat agronomiset ominaisuudet ovat parantu-neet jalostuksen myötä. Tämä on tehnyt viljelystä tehokkaampaa ja kannattavampaa. Monita-hoisen ohran sadon määrä ja laatu ovat lähellä kaksitahoisen ohran sadon määrää ja laatua, mutta lyhyemmällä kasvuajalla. Kehittynyt taudinkestävyys on yksi jalostustyön tärkeistä saavutuksista ja tukee viljelyn kannattavuutta.


Tuomas Uusitalo

Monitahoinen ohra
  • Ensimmäiset risteytykset Tanskassa 2015
  • Jalostusohjelma Suomeen 2018 > yli 600 koeruutua
  • Ensimmäiset linjat virallisiin lajikekokeisiin 2020
  • Ensimmäiset listaukset lajikeluetteloon 2022
  • Vuonna 2026 lajikelistalla kuusi Nordic Seed:in jalosta maa monitahoista ohraa

"Tuottavuuden kannalta on tärkeää, että käytettävä genetiikka – eli viljeltävä lajike, on riittävän uusi ja ominaisuuksiltaan kunnossa.

oraalla olevia koeruutuja
koeruutupuimuri puimassa koeruutuja
Koeruutupuimurilla ruudut puidaan, jolloin niistä saadaan satotiedot ja näyte laatuanalyysiin.