Kannattaako herneensiemen ympätä?

Kotimaiselle valkuaiselle on tarvetta ja sen vuoksi monella maatilalla kylvetään hernettä ensimmäistä kertaa tai pitkän tauon jälkeen. Herneen kyky sitoa ilmakehästä typpeä kasvattaa viljelyn kiinnostavuutta. Biologinen typensidonta tapahtuu palkokasvien juurinystyröissä toimivien Rhizobium-bakteereiden toimesta, jotka elävät kasvin kanssa symbioosissa.

Herneen taimettumisen jälkeen sen kasvu on nopeaa, jolloin kylvön yhteydessä lisätylle typelle voi olla tarvetta, ennen kuin juurinystyröiden typensidonta on toiminnassa.

Rhizobium-bakteerien toimintaan sekä esiintymiseen peltomaassa vaikuttavat maan ominaisuudet sekä viljelykierto. Jotta juurinystyräbakteerit voivat toimia, maan rakenteen tulee olla ilmava ja pH korkeampi kuin 6.5. Maa ei siis saa olla hapan.

Palkokasvi löytää yleensä peltomaasta sopivat Rhizobium-bakteerit, joiden kanssa se voi rakentaa nerokkaan typensidonnan yhteistyön. Jos kuitenkin kyseessä on lohko, jossa ei pitkiin aikoihin ole kasvanut esimerkiksi hernettä, sopivien bakteerien määrä peltomaassa on vähäistä. Silloin juurinystyröiden typensidonta ei ala toimia maksimaalisesti. Näissä olosuhteissa kylvösiemen kannattaa ympätä ennen kylvöä eli käsitellä se kylvettävälle lajille oikealla Rhizobium-bakteerilla.