Kotimaisen valkuaisen käyttö rehuissa

Valkuaisomavaraisuus ja sen nostaminen on ollut kuuma puheenaihe jo pitkään. Keskustelua herättää proteiinin (lähinnä soijan) tuotantoon liittyvät eettiset ja ekologiset kysymykset, mutta myös vaihtelevista sääolosuhteista johtuvat satomenetykset sekä osittain myös maailmanpoliittinen tilanne (Lähde: 1). Kotieläintuotannon täydennysproteiini on yksi hyvin tärkeä osa valkuaisomavaraisuutta. Maa- ja metsätalousministeriön laatimassa kansallisessa rehustrategiassa vuosille 2011-2020 yksi keskeisistä linjauksista on valkuaisrehuomavaraisuuden ja kotoisten rehuvalkuaislähteiden käytön lisääminen (Lähde 2).

Viljan valkuaistaso asettaa rehussa pohjan täydennysvalkuaisen tarpeelle. Kotimaisen viljan viljelyssä valkuaistason nostaminen vähentää lisättävien valkuaisrehujen tarvetta. Lajikevalinnalla ja lannoituksella voi vaikuttaa viljan valkuaissadon nostamiseen. Viime vuosina kotimainen rehuvalkuaistuotanto herneen ja härkäpavun osalta on lähtenyt mukavasti kasvamaan. Toisaalta kotimaisten öljykasvien valkuaisrouheista on edelleen jatkuvaa vajetta.

Kotimaisissa valkuaiskasveissa (herne ja härkäpapu) valkuaistaso on 25-32 %, kun soijarouheella se on jopa 45-50 %. Valkuaistason lisäksi on kuitenkin muistettava valkuaisen laatu eli välttämättömien aminohappojen pitoisuus ja suhde. Lysiini on tyypillisesti ensimmäinen rajoittava aminohappo kasvipohjaista rehua käyttävillä kasvavilla eläimillä. Kotimaisissa palkokasveissa lysiiniä on runsaasti, mutta mm. rikkipitoisia aminohappoja kuten metioniinia ja kystiiniä vähemmän. Tavanomaisessa tuotannossa näitä voidaan lisätä rehuun puhtaina aminohappovalmisteina, mutta luomutuotannossa se ei ole sallittua.

Palkokasvien haitta-aineet rajoittavat edelleen niiden täysin vapaata käyttöä rehuissa. Esimerkiksi härkäpavun visiini- ja konvisiinipitoisuus rajoittaa sen käyttöä sikojen ja siipikarjan rehuissa. Toisaalta hernettä voidaan käyttää em. rehuissa melko vapaasti, kunhan dieetin aminohappotasapainosta huolehditaan. Hankkija tekee yhteistyötä Boreal Kasvinjalostus Oy:n kanssa, joka kehittää rehukäyttöön soveltuvia mm. vähemmän haitta-aineita sisältäviä valkuaiskasvilajikkeita.

Kotimainen herne ja härkäpapu ovat olleet Hankkijan rehuresepteissä tarjolla jo vuosia. Turun rehutehtaan keväällä 2017 käyttöönotettu uusi viljalaitos mahdollistaa nyt niiden yhtäaikaisen käytön rehuissa. Käyttöön tuli lisää siiloja, jolloin myös viljan lajittelu laadun mukaan mahdollistui. Näillä muutoksilla parannetaan entisestään rehujen teknistä ja ravitsemuksellista tuotelaatua sekä tasalaatuisuutta.

Katso video: Hankkijan Turun rehutehtaan viljalaitos

Hankkija on Suomen suurin kotimaisen rehuvalkuaisen käyttäjä. Olemme laajentaneet herneen ja härkäpavun sopimusviljelyä ja edistäneet siten niiden viljelyä tiloilla. Kotimaisen valkuaisen käyttö Hankkijan rehuissa kasvaa edelleen koko ajan. Perunaproteiinin osalta olemme siirtymässä kokonaan kotimaiseen tuotantoon. Kotimaista härkäpapua aiotaan käyttää satokaudella 2017/2018 jopa 20000 tn eli tuplata nykyinen käyttö, mikäli syksyn korjuuolosuhteet sallivat onnistuneen tuotannon. Lokakuun puoleen väliin mennessä vain osa Suomen härkäpavuista on saatu puitua. Kuluneen kesän viileydestä ja sateisuudesta johtuen härkäpavun laatu- ja satonäkymät vaikuttavat hyvin vaihtelevilta. Varsinais-Suomen tilanne näyttää kuitenkin hyvin valoisalta.

 

Lähteet: