Maanparannuskasvit ovat tehokas työkalu viljelykiertoon

Maanparannus- ja saneerauskasvit parantavat maan rakennetta, lisäävät orgaanista ainesta ja vähentävät kasvitautipainetta. Tutustu muokkausretikkaan, öljyretikkaan, keltasinappiin ja Hankkijan maanparannusseoksiin.

Maanparannus- ja saneerauskasvien etuja

- Parantavat maan rakennetta: Syväjuuriset kasvit murentavat tiivistymiä ja lisäävät maan huokoisuutta.
- Monipuolistavat viljelykiertoa: Monipuoliset lajit vähentävät kasvitauti- ja tuholaispainetta.
- Lisäävät orgaanista ainesta: Viherlannoitusvaikutus lisää orgaanista ainesta, joka taas parantaa maan vedenpidätyskykyä eli vesitaloutta. Lisäksi pieneliöstön määrä lisääntyy paremman humustasapainon ansiosta.
- Sitovat ravinteita: Maanparannuskasvit estävät ravinteiden huuhtoutumista ja vapauttavat niitä seuraaville satokasveille.

Komeajuurinen muokkausretikka muokkaa maata

Muokkausretikka on hyvä vaihtoehto ongelmalohkoille maanparannukseen. Muokkausretikka on yksivuotinen maanparannuskasvi, joka kasvattaa nopeasti vankan paalujuuren ja tiheän hiusjuuriston. Sen juuristo voi ulottua jopa 70 cm syvyyteen, mikä auttaa murentamaan tiivistymiä ja nopeuttaa maan kuivumista keväällä. Runsas naattimassa tuo peltoon eloperäistä ainesta.

Muokkausretikka kylvetään elokuussa puinnin jälkeen tai loppukesästä kasvuston sekaan. Saneerauskasvina kylvö loppukeväästä, kasvusto on murskattava ennen kukintaa jotta se ei ehdi tuottamaan siementä.

Muokkausretikan kylvömäärä seoksissa on 6-8 kg/ha ja puhtaana 10-15 kg, kylvösyvyys 1-2 cm. Kevyt typpilannoitus (N 45 kg/ha) parantaa muokkausretikan kasvua.

Öljyretikka on apu ankeroisten torjuntaan

Jos haetaan maan saneerausta ankeroisista, on Doublemax-öljyretikka erinomainen vaihtoehto desinfioimaan maata. Myös öljyretikan juuristo kuohkeuttaa maata tehokkaasti. Retikoita viljeltäessä on muistettava niittää kasvusto ennen niiden kukkimista, jotta ne eivät ehdi siementää peltoon runsasta siemenpankkia.

Keltasinappi on nopeakasvuinen saneerauskasvi

Keltasinappi on yksivuotinen kasvi, joka on tuottaa nopeakasvuisena tehokkaasti biomassaa. Keltasinappi on tehokas erityisesti juurikasankeroisen torjunnassa peruna- tai sokerijuurikastilan viljelykierrossa. Keltasinappi ei toimi juurikasankeroisen isäntäkasvina, eikä ne siten pysty lisääntymään. Keltasinappi, tai muutkaan saneerauskasvit eivät poista ankeroista kokonaan maasta, mutta vähentävät sen määrää tehokkaasti. Yhdistämällä erilaisen kasvuajan keltasinappilajikkeita saadaan jatkettua kukintoaikaa kesällä.

Keltasinappiseos kylvetään maan lämmettyä loppukeväästä tai alkukesästä, suositeltu kylvömäärä sinapilla on 15-20 kg/ha. Nopeakasvuisena sinappi sopii hyvin myös sadonkorjuun jälkeen kylvettäviksi ravinteiden kerääjäkasveiksi kuitenkin niin, että kasvusto on peittävä. Sinapille riittää yleensä yksi murskauskerta. Murskattu kasvusto sekoitetaan pintamaahan jyrsimellä. Sinappiseos tuottaa hajotessaan kaasuja, jotka torjuvat maalevintäisiä kasvitauteja, mm. pythiumia, pahkahometta ja fusariumia.

Maanparannusseoksien monilajisuudesta on etua

Maanparannukseen suunnitellut maanparannusseokset, kuten Hankkijan Kohentava ja Hankkijan Mailasnurmi tuovat monilajisuuden edut mukaan maanparannukseen. Monipuolinen juuristo muokkaa maata tehokkaasti ja lisää maan huokoisuutta runsaan juuristomassan ansiosta. Maanparannusseoksella saadaan myös viherlannoitusvaikutusta seoksen sisältäessä biologista typensidontaa tekeviä lajeja, kuten sinimailasta ja rehuvirnaa. Seoksissa kasvilajit ottavasta tehokkaasti ravinteita talteen ja muodostavat biomassaa maan päälle sekä maan alle juuriston muodossa.

Tukijärjestelmä huomioi maanparannuskasvit

Maanparannus ja saneerauskasvit on huomioitu tukijärjestelmässä ympäristökorvauksen lohkokohtaisena toimenpiteenä. Maanparannus ja saneerauskasveja voidaan ilmoittaa lohkoille, joilla on viljelty edellisenä vuotena yksivuotisia viljelykasveja. Toimenpiteeseen hyväksytyt kasvit on listattu Ruokaviraston sivuille.