Mikä vetää viljamarkkinoilla?

Teksti: Tarmo Kajander, Hankkija Oy


Aloitetaan valkuaiskasveista. Kotimainen elintarvikeketju on vahvasti edistämässä soijan käytön vähentämistä rehuissa ja sitoutunut kotimaisen valkuaisen käyttöön. Sama kehitys näkyy lähialueillamme, esimerkiksi Tanskassa. Soijan hankinnassa vastuullisuuteen on ollut pakko kiinnittää erityistä huomiota jo pitkään. Lisäksi keskustelu on kääntynyt yhä enemmän ilmasto- ja hiiliasioihin. Kun soijan hiilitaselaskelmissa on mukana maankäytön muutos (soijan viljelyn kasvaessa lähinnä Etelä-Amerikassa), on kotimainen valkuainen kiistatta parempi vaihtoehto hiilijalanjäljeltään. Vastuullisuus- ja ympäristöasiat ovat tietenkin kotimaisessa valkuaisessa hyvällä tolalla.

Tämän rehumarkkinamuutoksen lisäksi markkinoiden megatrendinä elintarvikekysyntä vaikuttaa valkuaiskasvien viljelyyn. Havaitsemme lähialueilla lisääntyviä investointeja palkokasvien jalostukseen elintarvikemarkkinoille. Esimerkiksi Tanskassa on aloittanut uusi isohko laitos ja olemassa olevat jalostajat mm. Hollannissa lisäävät kapasiteettiaan. Elintarvikekysyntä näkyy jo nyt, ja kirittää rehumarkkinoita, vaikka määrät ovat vielä varsin rajallisia. Myös vientimarkkinoita on siis olemassa, ja lisää on avautumassa keltaiselle herneelle ja härkäpavulle. Rehukäytössä keltaiset hernelajikkeet ovat hyviä ja niillä on korkeampi satopotentiaali.

Valkuaiskasvien kysynnän kehitys on syytä ottaa tosissaan ja nähdä mahdollisuutena. Härkäpavun ja herneen sopimustuotantoa ollaan edelleen kasvattamassa.

RGT Planet -lajikkeen ylitarjonta mallasohramarkkinoilla

RGT Planet on erittäin hyvä lajike, mutta rajansa kaikella. Lajike on saavuttanut suurimman ja johtavan lajikkeen aseman lähes kaikissa mallasohran tuottajamaissa. Tästä johtuen mallastajille tarjotaan suhteessa paljon tätä lajiketta. Suomalaisella mallasohralla ei muutenkaan ole, kasvuolosuhteistamme johtuen, parhaat lähtökohdat
kilpailutilanteessa muihin maihin verrattuna. Monasti kotimainen mallasohramme itää mallastamossa hieman hitaammin kuin etelämpänä tuotettu. Käytännössä mallastajan tulee olla jo aiemmin käyttänyt suomalaista ohraa ja tietää tarkkaan sen käyttäytyminen prosessissa. Jos tämän lisäksi Suomesta tarjotaan lajiketta, jota saa käytännössä ”joka osoitteesta”, ei lähtökohta ole paras mahdollinen kauppojen syntymiseen. Lajikkeen tilanteesta keskustellaan paljon, ja joissain markkina-arvioissa lajikkeelle ennustellaan viidestä kymmeneen euroon ”alennusta” tulevan kauden markkinoille. Nähtäväksi jää, mutta liika on siis liikaa, myös lajikeasioissa.

Suosittelemme kylvämään jotain muuta mallasohralajiketta. Emme ole kasvattamassa RGT Planet-lajikkeen mallasohran sopimusmääriämme. Propino on edelleen hyvä vaihtoehto. Keväälle 2021 on markkinoille tulossa uusia ohralajikkeita.

"LAJIKKEELLA ON ENTISTÄ SUUREMPI MERKITYS KAUPAN KÄYNNISSÄ"

Kauran laatu

Kesällä 2018 kuivuus kuritti Pohjois-Eurooppaa ja kauran tarjonta oli rajallista pienien satojen takia. Euroopan myllyteollisuus käytti ”vähän kaikenlaista” kauraa ja mistä vain sai hankittua. Suomalaisenkin kauran laatu oli keskimääräistä heikompi kuivuuden takia, ja sama koski Ruotsia. Baltiasta, Itä-Euroopasta ja esimerkiksi Espanjasta myytiin myllykauraa Pohjois-Euroopan markkinoille. Vuoden aikana mylläreille kertyi kokemuksia kaikenlaisista kauraeristä ja alkuperämaista. Keskustelu myllylaadusta oli vilkasta ja erityisesti jyväkoon merkitys myllysaannon kannalta tuli selväksi. Myös suomalaisen kauran kauppaa käytiin täysin poikkeuslaaduin. Kahden millin seulontarajaa vastaanotossa oli pakko nostaa, jotta myytävää kertyi siiloihin.

Tämän takia tälle kaudelle suomalaisen kauran laatukuva oli hieman himmentynyt. Erittäin hyvä se on edelleen, vuosikymmenien työ kauran laadun eteen kantaa. Mutta kuten yleensä kilpajuoksussa, yhtään ei ole varaa antaa periksi. Muissa maissa on lähdetty kisaan mukaan, vaikka takamatkalta ja otettu viljelyyn uusia isojyväisiä kauroja. Valitettavasti lajikekehitys on muualla hieman nopeampaa kuin meillä. Joten meillä on kotimaista kehitystyötä tehtävänä, jotta muut pysyvät selän takana laatukisassa. Onneksi on kyse pitkän matkan kisasta eikä pikajuoksusta.

Selvää on, että heikoimman jyväkoon ja myllylaadun omaavat kauralajikkeet on nyt kerta kaikkiaan vaihdettava parempiin. Kauran laatuhinnoittelu vaikuttaa merkittävästi myyjänkin tilipussiin, etu on yhteinen. Älä kylvä pienijyväisiä kauralajikkeita lainkaan. Esimerkiksi Akseli-kauraa eivät markkinat halua, jos vaihtoehtoja on olemassa. Lajikkeella on siis kaupan käynnissä merkitystä aikaisempaa enemmän.

Öljykasveilla kysyntää

Öljykasvien syyskylvöjä EU-alueella jäi paljon tekemättä ja rapsin pinta-alat ovat laskussa lähes kaikkialla. Ainoastaan Baltiassa ja Ruotsissa päästiin syksyllä keskimääräisiin pinta-aloihin. Suomen kevätkylvöt ovat vielä edessä, mutta syyskylvöala jäi pieneksi. Todennäköisesti öljykasvitase jatkuu Suomessa vahvassa alituotannossa. Tämä kysyntä on syytä pitää mielessä. Teemme öljykasvisopimuksia ja siemenistä on tarjolla laaja valikoima sekä hyviä tarjouksia kylvöille.

Tervetuloa Hankkijalle viljakaupoille!