Viljan kasvitautien merkitys – Sato kasvaa lehdessä

Verkkolaikun saastuttama ohrakasvusto. Joukossa on mahdollisesti myös rengaslaikkua.

On helppo ymmärtää, miksi kasvitaudit aiheuttavat satotappioita. Jos kasvin vihreä pinta-ala on laikkutautien runtelema, yhteyttäminen ei ole tehokasta. Ohralla jokainen kasviosa vastaa sadonmuodostuksesta. Korren osuus yhteyttämisestä on 36%, lehtien 53% ja tähkän vihneiden 11%. Vehnällä merkittävin yksittäinen kasvinosa on lippulehti, joka vastaa 39% sadonmuodostuksesta. Tähkän osuus on 23%.

Viljalajeja voivat vaivata useat taudit, joiden tunnistaminen on tärkeää. Taudin elinkierrosta riippuen ne aiheuttavat satovahinkoja kasvukauden eri aikoina. Jos esimerkiksi ohran verkkolaikkusaastunta tulee maasta tai jopa siemenestä, oireet tuhoavat lehtialaa jo hyvin varhain kasvukaudella. Tavallisinta on kuitenkin, että verkkolaikku tulee kasvustoon ilmasaastuntana kesäkuun loppupuolella.

Kasvinjätteistä tarttuva ohran rengaslaikku vaivaa erityisesti ohran monokulttuurilohkoja. Oireet tulevat varhain kasvukaudella. Rengaslaikkutaudin aiheuttama lehtilaikku tulee tyypillisesti lehden tyveen, jolloin nestekierto lehdestä katkeaa, vaikka lehti voikin näyttää vihreältä pitkään, jopa viikkoja. Tarkkailu on tärkeää, jotta suojakäsittely tehdään heti ensimmäisten oireiden ilmaannuttua. Propulse FX-tuplapakkauksella saadaan erinomainen teho, kun ruiskutus tehdään aikaisessa taudin vaiheessa.

Vehnän pistelaikku (ent. DTR-laikku) on tavallisin vehnän varhainen taudinaiheuttaja. Puutteellinen viljelykierto altistaa voimakkaasti vehnän pistelaikulle. Ruskolaikku puolestaan tulee myöhemmin kasvukaudella ja leviää kasvustossa tehokkaasti, jos ukkossateet pääsevät levittämään tauti-itiöitä roiskepisaroiden mukana. Myöhemmin kasvukaudella pistelaikun ja Septoria-ruskolaikun erottaminen oireiden perustella on hyvin vaikeaa. Niihin kuitenkin tehoavat samat tautitorjunnan tuotteet, esimerkiksi Elatus Era ja Propulse FX.

Vehnän pistelaikkua vehnäkasvustossa aikaisin kasvukaudella. Tässä tapauksessa kyseessä oli todennäköinen siemenlevintäinen infektio.

Syysvehnän harmaalaikun tunnistaa varhain keväällä laikun keskellä näkyvistä tummista itiöpesäkkeistä. Itiöpesäkkeet häviävät näkyvistä kasvukauden edetessä.

Vehnän kasvitaudit viihtyvät myös juolavehnässä. Siksi voimakas juolavehnäsaastunta ohrassa tai kaurassa voi ylläpitää vehnän tauteja elinvoimaisina myös muiden kasvien ollessa viljelyvuorossa.

Kauralla esiintyy laikkutautia nimeltään kauranlehtilaikku. Sen kemiallisen torjunnan tulokset ja satovasteet ovat koeolosuhteissa varsin vaihtelevat. Kokeiden ja kokemuksen perusteella kuitenkin tiedetään, että kukinnan aikaisen Fusarium-tartunnan huomiointi pienentää DON-toksiinien esiintymisen riskiä sadossa. Siksi paras kemiallisen tautitorjunnan tulos kauran osalta saadaankin, kun se tehdään protiokonatsolia sisältävällä tuotteella, esim. Proline Xpert, kauran täyden kukinnan aikana. Tämä on vaikuttanut suotuisasti myös sadon jyväkokoon.

Ruostetautien elinkierto on toisen tyyppinen kuin laikkutaudeilla. Niiden vaikutukset satoon ovat myös dramaattisemmat. Ruosteet tulevat aina ilmalevintänä, suurin vaara on etelä- ja lounaisrannikolla. Itiöt lehahtavat tuulikulkeuman mukana usein Ruotsin ja Tanskan suunnalta tai Baltiasta. Ruosteet aiheuttavat huomattavasti nopeammin sadonmenetyksiä kuin laikkutaudit. Ne saapuvat pääosin melko myöhään kasvukaudella, eikä niitä onneksi tavata joka vuosi. Tarkkailu on siis äärimmäisen tärkeää. Elatus Eran tehoaine solatenol on paras ruosteiden torjunnassa.

Ohralohkolle jätetty ruiskuttamaton kohta näkyy kasvustossa selvästi jo kaukaa. Kasvustossa oli runsaasti verkkolaikkua (ja yhteyttämiseen sekä sadonmoudustomiseen käyettävää vihreää lehtipianta-alaa oli vähämmän). Käsitelty osa ruiskutettiin Elatus Eralla.

LUKE (Luonnonvarakeskus) testaa markkinoilla olevia kasvitautien torjunta-aineita, jotka edustavat erilaisia kemiallisia ryhmiä. Triatsoli-ryhmään kohdistuu voimakkaita paineita rajoitusten osalta. Propikonatsoli (esim. Tilt, Zenit) poistuikin rekisteröidyistä tehoaineista pari vuotta sitten. Yksi (toistaiseksi) parhaiten toimivista triatsoleista, protiokonatsoli, on alkanut jo menettää parasta tehoaan. Kokemusten ja havaintojen perusteella yksin käytettynä sen teho ei riitä normaalissakaan tautipaineessa. SDHI-ryhmän tehoaineita on markkinoilla jo useita. Yksi parhaista on tehoaine Solatenol, jota löytyy Hankkijan valikoimasta Elatus Era -kauppanimellä. Tuote on käyttövalmis seos, missä solatenol on yhdessä protiokonatsolin kanssa.

Strobiluriinit, tunnetuimpana Amistar, ovat pitäneet tautitehonsa Suomessa verrattain hyvin. Muualla Euroopassa strobiluriineja kestävät tautikannat ovat syrjäyttäneet tämän aineryhmän kasvitautien torjunnassa. Suomen kevään kuivissa olosuhteissa Amistar-käsittely rikkakäsittelyn yhteydessä auttaa viljakasvia myös kuivuuden siedossa.

Koe: NSL Inkoo 2019. Kokeen kevätvehnässä (KWS Mistral) oli runsaasti pistelaikkua sekä loppukasvukaudella ruskearuostetta. Käsittelyt tehtiin kasvuasteella BBCH 47-51. Kirjain käsittelyn perässä kertoo, erosiko tulos tilastollisesti käsittelemättömästä (c). Esimerkiksi tässä kokeessa ainoa satotulos, joka ei eronnut tilastollisesti käsittelemättömästä, oli Ascra Xpro.

Koe: NSL Inkoo 2019. Lajike RTG Planet. Käsittelyt tehtiin kasvuvaiheessa BBCH37-37. Kokeen ohrassa oli runsaasti verkkolaikkua. Kirjain käsittelyn perässä kertoo, erosiko tulos tilastollisesti käsittelemättömästä (b).

Kemiallisen kasvinsuojelun tulee perustua todettuun tarpeeseen. Suomen nopeassa kasvukaudessa riskin suuruutta tulee ennakoida. Viljelykierto, maanmuokkauksen menetelmä, kylvössä olevan lajikkeen taudinarkuus, kylvösiemenen peittaus/peittaamattomuus ja vallitsevat sääolosuhteet muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla riskiä saa kartoitettua. Tilan sääolosuhteiden mittaus antaa hyvin tietoa siitä, milloin pellon olosuhteet ovat kasvitautien leviämiselle suotuisat. Tähän sopii erittäin hyvin Fieldsense Tilasää -asema, jonka mittaamat tiedot käyttäjä saa suoraan älypuhelimeensa.