Katse korrensäätöön – kuinka onnistutaan nykyisissä sääoloissa

Viime kasvukaudet ovat olleet korrensäädön kannalta haastavia. Alkukasvukauden kuivuus ja kuumuus stressaavat kasvustoja, minkä seurauksena pensominen jää usein vaillinaiseksi. Toisaalta multavilla mailla heinäkuun sateet vapauttavat typpeä, mikä kiihdyttää kasvustojen pituuskasvua ja johtaa lakoontumiseen, jos kasvunsäätöä ei ole tehty ajoissa.

Miten voidaan tunnistaa korrensäätötarve ja määrittää oikea annos?

Lähtökohtaisesti korrensäädön tarve on suurempi multavilla mailla ja pohjoisemmilla viljelyalueilla. Korrensäätö tehdään eri solmuasteilla, sillä tavoitteena on lyhentää ja vahvistaa kasvavaa korrenosaa. Lippulehtiruiskutuksella varmistetaan, ettei ohran korren viimeinen solmuväli venähdä liikaa pitkän ja valoisan ajanjakson aikana, jotta se jaksaa kannatella painavan tähkän.

Eteläisemmässä Suomessa, erityisesti savimailla, korrensäätö on tarpeen silloin, kun vilja on pensonut riittävästi ja sato-odotukset ovat vähintään keskimääräiset. Tarvetta määrittävät myös sääolosuhteet, ravinteiden käyttö ja lajikkeen ominaisuudet.

Ratkaisu räätälöidyillä käyttömäärillä

Olemme kehittäneet Ceronen ja Modduksen seoksen, jossa räätälöidyt käyttömäärät vastaavat korrensäädön haasteisiin.

Lippulehtiruiskutuksessa käytetään molempia valmisteita normaalia pienempinä määrinä, mikä tekee seoksesta tehokkaamman kuin kumpikin valmiste yksinään. Samalla ratkaisu on hellävarainen myös haastavissa oloissa. Cerone vaikuttaa nopeasti ruiskutuksen jälkeen lyhentäen ja vahvistaen kortta, kun taas Moddus vaikuttaa hitaammin, mutta sen vaikutus kestää pidempään. Tämä yhdistelmä hidastaa kasvua useiden viikkojen ajan ja vähentää riskiä, että suuri annos yhtä ainetta aiheuttaisi stressiä, jos kuivuus yllättää myöhemmin.

Onnistu Modduksen ja Ceronen kanssa

Tee kasvunsäädekäsittely kasvuston mukaan – enemmän reheville kasvustoille, vähemmän harvemmille.

Biomassan mukainen kasvunsäätö on todellista täsmäviljelyä. Annoskoko valitaan kasvuston massan mukaan, jotta reheville kasvustoille saadaan riittävä määrä säädettä ja toisaalta vältetään liian suuri annos harvemmilla lohkoilla.

Viljelijöiden tueksi on kehitetty ohjeistus, joka neuvoo mittaamaan lohkon eri kohdista biomassan ja valitsemaan taulukosta sopivat käyttömäärät kilomäärän perusteella. Jos käytössä on määränsäätöautomatiikka, ruiskutusnesteen määrää voidaan säätää biomassakartan mukaan. Tällöin on suositeltavaa mitata ensin rehevimmän ja harvimman kohdan kilomäärät, jotta aineiden oikea vaihteluväli voidaan määrittää tarkasti ruiskutukseen.