Ensimmäisen nurmisadon onnistuminen määrittelee tulevan ruokintakauden maitotilin

Seuraavan vuoden maitotili tehdään ensimmäisellä nurmisadolla. Myös lihanautojen loppukasvatuksessa parhaan tuloksen saa huippulaatuisella nurmisäilörehulla. Jos nurmirehun kuitupitoisuus jää matalaksi, alenee maidon pitoisuudet ja samalla maitotili. Jos puolestaan raakavalkuainen jää matalaksi, joudutaan talven mittaan hankkimaan runsaasti täydennysvalkuaista. Arvonsa on myös nurmirehun seleenipitoisuudella, sillä se alentaa rehulisiin käyttäviä euroja tonneilla.

Miten varmistetaan nurmisadon riittävä kuitupitoisuus?

Nurmirehun kuitupitoisuuteen vaikuttaa nurmiseoksen lajivalikoima ja erityisesti timotein kor-rellisten versojen määrä ensimmäisessä nurmisadossa. Monilajisissa nurmiseoksissa erityisesti apilan suuri osuus laskee rehun kuitupitoisuutta.

Korkea kuitupitoisuus varmistetaan riittävällä typpilannoituksella, joka suosii erityisesti timo-tein sadonmuodostusta. Apiloiden ja natojen sadonmuodostus painottuu toiseen ja kolmanteen nurmisatoon eikä ensimmäisen nurmisadon typpilannoituksella (100 kg N/ha) vaikuteta apilan osuuteen myöhemmissä sadoissa.

Muita nurmirehun kuitupitoisuutta alentavia tekijöitä ovat esimerkiksi ylitiheät nurmet, joissa yksittäisen timoteiverson koko jää pieneksi. Tiloilla tehtyjen havaintojen perusteella myös kaliumilla on merkittävä vaikutus nurmirehun kuitupitoisuuteen kaliköyhillä mailla.

Raakavalkuaispitoisuus optimiin typpilannoituksella

Ensimmäisen nurmisadon riittävä typpilannoitus varmistaa nurmirehun tavoitteellisen raakavalkuaispitoisuuden. Viime kasvukaudella maasta vapautui runsaasti ravinteita eikä suuren ensimmäisen nurmisadon raakavalkuaispitoisuus pysyi valtaosalla tiloista optimissa eli typpi ei loppunut kesken.

Miten tänä kesänä? Suosiiko kasvukausi typen vapautumista maasta kesäkuun edetessä? Kevään sääoloja emme voi ennustaa, mutta nurmet pystyvät hyödyntämään lannoitetypen tehokkaasti, mikäli lannoitus on ollut tasapainoista eli kaikkia sadonmuodostukseen tarvittavia ravinteita on ollut tarjolla.

Ensimmäisen nurmisadon typpilannoituksesta ei kannata tinkiä, sillä se varmistaa tavoitteellisen raakavalkuaispitoisuuden. Mikäli odotettavissa on suuri ensimmäinen nurmisato (yli 4000 kg ka/ha), YaraVita THIOTRAC 5 l/ha lehtilannoituksella on saatu hyviä koetuloksia erityisesti raakavalkuaispitoisuuden varmistamisessa.

Nurmet muuntavat lannoiteseleenin arvokkaiksi orgaanisiksi seleeniyhdisteiksi

Kotieläintiloille suositellut Yaran lannoitteet sisältävät aina seleeniä. Nurmet muuntavat lannoiteseleenin arvokkaiksi orgaanisiksi seleeniyhdisteiksi, joita tuotantoeläin voi hyödyntää tehokkaasti. Seleenilannoitus varmistaa, että kaikilla eläinryhmillä on tarjolla seleenipitoista nurmirehua.

Rehulisinä annettu seleeni tulee aina määräytyä tarpeen mukaan, ei varmuuden vuoksi. Käytettäessä ensimmäisen nurmisadon lannoitukseen Yaran seleenipitoisia lannoitteita suositusten mukaisesti 100 kg N/ha, saavutetaan nurmirehun seleenipitoisuudessa tavoitearvot ja lisäseleenin käyttö tulee tehdä harkiten. Lannoiteseleenin arvo ruokinnassa on karjan koosta ja seleenitäydennyksen tarpeesta riippuen useita tuhansia euroja.

Mervi Seppänen
Kehityspäällikkö
YaraSuomi