Lisälannoituksella mallaskelpoista satoa Ellinor-ohrasta

Ellinor on uusi PAN-Eurooppalainen mallasohra kandidaatti. Se on osoittautunut huippusatoisaksi ja laadukkaaksi ohraksi Yara Kotkaniemen kokeissa. Korkea satotaso vaatii monipuolisen lannoituksen keväällä ja usein lisälannoituksen kasvukaudella, jotta lajikkeen koko satopotentiaali saadaan käyttöön ja varmistetaan riittävä valkuaistaso mallastukseen. Kasvitautien torjunta varmistaa korkean satotason ja tehokkaan ravinteiden käytön.

Pelkällä kevätlannoituksella 110 kg typpeä/ha valkuainen jäi liian matalaksi, satotason ollessa 6 200 kg/ha. Kokeessa tehtiin lisälannoitus yksisolmuvaiheessa ja se paransi satoa 600 kg/ha ja samalla valkuaistaso nousi mallastukseen sopivaksi. Paras tulos saadaan kun lisälannoituksen ohella torjuttiin kasvitaudit Amistar 0,3 l/ha (BBCH 22-24) ja Elatus Eralla 0,6 l/ha (BBCH 37-39). Panostamalla viljelyyn saatiin 1 460 kiloa enemmän satoa. Mallasohran valkuaistasoa voi nostaa typen määrän lisäksi tekemällä lisälannoituksen korrenkasvun loppuvaiheessa tai lippulehdelle jos satopotentiaali on poikkeuksellisen hyvä.

Esimerkki sian lietelannan täydennykseen

Rehuviljojen viljelyssä hyvän sadon lisäksi kannattaa pyrkiä saamaan valkuaista kotoiseen rehuun noin 12 %. Maalaji, lajike sekä lannoitus vaikuttavat valkuaistasoon kasvukauden ohella. Viime kesänä satotasot vaihtelivat merkittävästi eripuolilla Suomea, mutta keskimäärin sadon laatu näyttää olevan hyvä.
Kotieläin tilalla karjanlanta on tärkeä osa lannoitusratkaisua ja sen täydentämiseen kannattaa paneutua. Ravinteet vapautuvat lannasta viiveellä ja sen takia on välttämätöntä käyttää starttilannoitusta, jotta oraat kehittyvät vahvoiksi ja ettei satoikkunan, aika pensomisvaiheesta tähkälle tuloon, aikana mistään ravinteesta ei ole puutetta. Kun vilja on tähkällä, ei satotasoon voi enää lannoittamalla vaikuttaa merkittävästi. Ongelmallisimpia ovat viileät kasvukauden alut, jolloin ravinnepuutteet ovat yleisiä ravinteiden hitaan vapautumisen takia, vaikka karjanlantaa olisi käytetty.
Yara Hivensalpietari Se + oli suunniteltu lantojen täydennykseen. Käyttömäärästä 300 kg/ha tulee typpeä lähes 80 kg/ha, mikä turvaa viljan kasvun siihen asti, kunnes lannasta alkaa vapautua ravinteita. Lannoitteen seleeni nostaa kotoisen rehun seleenipitoisuuden oikealle tasolle turvallisesti ja edullisesti, joten seleenilisäystä ei erikseen tarvitse tehdä tiivisteessä. Hyvässä kasvukunnossa olevat lohkot hyötyvät myös lannoitteen hivenlisäyksestä. Rehuvilja saa tärkeät hivenet käyttöönsä jo orastuessaan suoraan lannoiterivistä. Tarvittaessa rikkaruiskutuksen yhteydessä YaraVita -lehtilannoitteilla voi tehdä hivenravinteiden täsmälannoituksen tarpeen mukaan.


Anne Kerminen
Kehityspäällikkö
Yara Suomi